Mediakasvatus.fi

Viime viikolla hätkähdytti suomalaisten turkistuottajien koko sivun ilmoitus Iltasanomissa. Raflaavassa mainoksessa peloteltiin eläinoikeusaktivistien maailmanlopun tavoitteilla ja kerrottiin, että suomalaisella turkistilalla eläimillä on hyvä olla. Mainos levisi vauhdikkaasti myös netissä, esim. Facebookissa.

Nuorten Ääni -toimituksen yleiskokous 23.3.2009
Esityslistan kohta 3. Tiedotus- ja kokousasiat.
- Osa yhteistyökumppaneista haluaisi maksaa toimitukselle rahaa jutuista. Mitä rahoille tehdään?

Mikkosten maailma on Nelosen uusi viihdeohjelma, jossa seikkailee Timo T.A. Mikkosen mediaperhe. Ensimmäisen jakson jälkeen katsojat saavat äänestää, tehdäänkö Mikkosten arjesta pidempi sarja.

Eräänä tammikuun iltana Nuorten Ääni -toimituksen kokoukseen tuli uusi jäsen, lukiolaistyttö Espoosta. Paikalla oli lehtiryhmä, joten kokous alkoi havaintokierroksella, jossa jokainen saa kertoa yhden havainnon viikon varrelta: jonkun asian, joka on kiinnittänyt huomion, saanut ajattelemaan tai on muuten vain sillä hetkellä jakamisen arvoinen. Havainnoista keskustellaan yhdessä, joskus pitkäänkin, ja toisinaan niistä syntyy ideoita lehtijuttuihin.

Viime viikolla mediateollisuuden etujärjestö Viestinnän keskusliitto vaati tiukempien rajojen piirtämistä julkisen palvelun yleisradiotoiminnan ympärille. Liiton tiedotteessa vaaditaan, että julkinen palvelu rajataan sisältöihin, jotka liittyvät yhteiskunnallisiin, demokraattisiin ja kulttuurisiin tarpeisiin. Muut ohjelmasisällöt ja palvelut kuuluvat liiton mukaan kaupallisten yhtiöiden hoidettaviksi. Erityisesti verkossa tapahtuvaan toimintaan tulee kiinnittää kriittistä huomiota, jottei vapaata kilpailua vaaranneta.

Ajankohtaisessa kakkosessa vietettiin viime tiistaina Kasvatusiltaa. Parituntisessa keskustelussa selviteltiin, kuka on luistanut kasvatusvastuusta. Onko vika koulussa, netissä vai kotona? Nuorten, päättäjien ja asiantuntijoiden keskustelu kävi välillä kuumana ja herätti paljon huomiota myös muualla mediassa.

Olen kirjoittanut tähän blogiin jo kahdesti virkamiehistä, jotka näyttäisivät tekevän kaikkensa, jotta nuorten yhteiskunnallinen aktiivisuus tukahtuisi. Helsingin opetusvirasto, Helsingin Energia, apulaiskaupunginjohtaja, ulkoministeri Stubb... Ajattelin, että vitsi alkaisi jo vanhentua, mutta eikä mitä!

Tänään keskiviikkona klo 19:30 esitetään TV1:ssä Nuorten Ääni -toimituksen toimittama Kuntavaalit K-18 -ohjelma, jossa haastetaan kuntavaaliehdokkaat puhumaan politiikasta ymmärrettävällä kielellä ja käytännönläheisesti.

Kenelle katukuva kuuluu? Kysymys on taas ajankohtainen Helsingissä, sillä ylistetty pahamaineinen Stop töhryille -kampanja täyttää 10 vuotta. Kuluneen viikon kulminaatiopiste oli yleisten töiden lautakunnan kokous, josta kaupunginhallituksen edustaja Tapio Laakso marssi ulos.

Aihe herättää tunteita. Eikä ihme, niin sen kuuluukin: kyse on ilmaisunvapaudesta julkisessa tilassa. Kyse on toki myös muusta: estetiikasta, kulttuurista, nuorisokulttuurista, rikoksesta ja rangaistuksesta. Ei ihme, että tunteet ovat pinnassa.

Mikä on niin houkuttelevaa pienemmän puolella olemisessa? Tätä en ole voinut olla pohtimatta nyt, kun jalkapallon EM-kisat ovat käynnissä. Minulla ei ole kisoissa omaa suosikkimaata, vaan ilta toisensa jälkeen huomaan olevani otteluissa sen puolella, joka on altavastaajan asemassa. Joko niin, että maa on pienempi, sen jalkapallokulttuuri hatarampaa, tai niin, että joukkue sattuu olemaan tappioasemassa silloin, kun avaan tv:n.

Onko salainen sensuurilista oikea ja toimiva tapa rajoittaa lapsipornon leviämistä? Tästä kysymyksestä on viime viikkoina yritetty julkisesti keskustella - ja johdonmukaisesti epäonnistuttu. Tällä en tarkoita sitä, mihin johtopäätöksiin on ehkä tultu, vaan sitä, millaisilla argumenteilla dialogia on käyty.