Arkisto: Vaikuttaminen & Osallisuus

Uutinen 9.8.2017

Mediakasvatustietoutta selko- ja viittomakielellä

ERNOD – Erityisnuoret ja digiajan osallisuuden tukeminen monialaisissa toimintaympäristöissä -hankkeessa on tuotettu selko- ja viittomakielisiä materiaaleja Mediakasvatusseuran tuottamien mediakasvatusmateriaalien pohjalta. Mediakasvattajan muistilista– ja Mediakasvatus pähkinänkuoressa -materiaalit ovat nyt saatavilla sekä selko- että viittomakielisinä. Materiaalien avulla nuorten kanssa toimivien ammattilaisten valmiudet tukea ja mahdollistaa erityisnuorten osallisuutta kasvavat.

Julkaisu 20.6.2017

Aika digittää – Näkökulmia ja menetelmiä erityisryhmien nuorten mediavaikuttamiseen

Sanna Lappalaisen, Virva Korpisen ja Joonas Pokkisen toimittama Aika digittää – Näkökulmia ja menetelmiä erityisryhmien nuorten mediavaikuttamiseen avaa erityisryhmien nuorten median käyttöä ja sitä, kuinka media voidaan valjastaa kaikkien nuorten vaikuttamiseen. Julkaisu on toteutettu osana ERNOD eli erityisnuoret ja digiajan osallisuu -hanketta. Hanke on noin noin kahden vuoden aikana etsinyt vastauksia ja uusia käytäntöjä erityisryhmien,

Julkaisu 6.10.2016

Ei niin mustavalkoista

Suomen Punaisen Ristin Ei rasismille! -hankkeen laatima viestinnän ammattilaisille suunnatun julkaisu ”Ei niin mustavalkoista”, on apuväline median ammattilaisille rasismista ja etnisistä vähemmistöistä uutisoitaessa. Julkaisussa toimittajat pohtivat raportointiaan rasismista ja Suomen vähemmistöistä. Julkaisuun on valittu erilaisia journalisteja, kuten romaneista Helsingin Sanomiin kirjoittanut Kimmo Oksanen ja rasismin kohteeksi joutunut vapaa toimittaja Maryan Abdulkarim. Moni julkaisuun haastatelluista kehui toimittajien

Julkaisu 5.10.2016

Kohti parempaa medialukutaitoa: Selvitys kulttuuripoliittisten Hyvä medialukutaito 2013–2016 -suuntaviivojen mukaisesta mediakasvatustyöstä

Kansallinen audiovisuaalinen istituutti (KAVI) kartoitti Suomessa viime vuosina tehtyä mediakasvatustoimintaa. Kysely pohjautui Opetus- ja kulttuuriministeriön vuonna 2013 julkaistuun Hyvä medialukutaito. Suuntaviivat 2013-2015 -asiakirjaan ja siinä esitettyihin tavoitteisiin ja sekä toimenpiteisiin. Kohti parempaa medialukutaitoa: Selvitys kulttuuripoliittisten Hyvä medialukutaito 2013–2016 -suuntaviivojen mukaisesta mediakasvatustyöstä -selvityksessä tarkastellaan millaisia HSM-asiakirjan toimenpiteiden mukaista mediakasvatustoimintaa on Suomessa tehty vuosina 2013-2015. Selvitys pyrkii

Julkaisu 7.9.2016

Solmukohtia – näkökulmia lasten mediakulttuurien tutkimusmenetelmiin ja mediakasvatukseen

Tutkimuksessa Solmukohtia – näkökulmia lasten mediakulttuurien tutkimusmenetelmiin ja mediakasvatukseen (toim. Heta Mulari) tarkastellaan lasten mediakulttuureiden tutkimuksen laadullisia menetelmiä, joiden avulla voidaan tuottaa tietoa yhdessä lasten kanssa sen sijaan, että lasten mediankäytöstä kysyttäisiin ainoastaan aikuisilta. Kirjaa varten tehtiin tutkimusta kahdessa pääkaupunkiseudun päiväkodissa sekä lasten kodeissa. Lapsia havainnoimalla, haastattelemalla ja erilaisten luovien menetelmien avulla voidaan saavuttaa lasten kokemustietoa

Hanke 5.9.2016

Arktista pedagogiikkaa – hanke

Saamelaisalueen koulutuskeskuksen virtuaalikoulu toteuttaa yhteistyössä Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan ja Mediapedagogiikkakeskuksen kanssa Arktista pedagogiikkaa – hankkeen saamelaisten kotiseutualueella Inarissa, Enontekiöllä ja Utsjoella. Hankkeessa testataan ja kehitetään uusia tieto- ja viestintätekniikkaa (TVT) hyödyntäviä pedagogisia ratkaisuja arktisten alueiden toisen asteen opetuskäyttöön. Lähtökohtana ovat arktisten alueiden harva asutus, pitkät välimatkat, saamen kieli ja kulttuuri sekä saamelaiselinkeinot. Koulutustilaisuuksiin osallistuvat

Julkaisu 1.6.2016

Väitös: Favela media activism. Political trajectories of low-income Brazilian youth

Leonardo Custódio tutkii väitöskirjassaan ”Favela media activism. Political trajectories of low-income Brazilian youth” etnografisella otteella, miten Brasilian Rio de Janeiron faveloissa asuvat nuoret käyttävät mediaa ja toteuttavat journalistisia toimintatapoja puolustaakseen ihmisoikeuksia ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta. Favelanuorten media-aktivismi asettuu tutkimuksessa osaksi jatkumoa, joka juontaa juurensa 1800-luvun poliittiseen vastarintaan faveloissa. Tutkimus perustuu nelivuotiseen etnografiseen kenttätyöhön (2011–2014), johon sisältyi

Julkaisu 31.5.2016

Väitös: Social interaction in the context of new literacies: Pedagogical potentials of publishing-oriented learner-generated video production

Laura Palmgren-Neuvosen väitöstutkimuksen ”Social interaction in the context of new literacies: Pedagogical potentials of publishing-oriented learner-generated video production” taustalla on koulun ja arjen mediaympäristöjen välille viime vuosina syntynyt, koulumotivaatiota heikentävä kuilu. Oppijat ovat arjessaan tottuneet vuorovaikutteiseen, tuottavaan median käyttöön, mutta koululla on vaikeuksia hyödyntää aktivoivia oppimisympäristöjä. Palmgren-Neuvonen tutki julkaisemislähtöisen yhteisöllisen videotuotannon mahdollisuuksia opetuksessa. Tämä monilukutaitoja

Julkaisu 27.1.2016

Nyt näet minut, nyt et: Tutkimus koskien suomalaisnuorten suhtautumista Internetin anonyymiyteen

Teo Keipin väitöskirjassa ”Now you see me, now you don’t: A study of the relationship between internet anonymity and Finnish young people” tutkitaan suomalaisnuorten suhtautumista yhteen Internetin keskeisimmistä piirteistä, anonyymiyteen eli siihen, kuinka netissä vuorovaikutuksen osapuolet jäävät olennaisesti piiloon. Tutkimuksen mukaan anonyymiys tarjoaa nuorille väylän sekä sosiaalisten sekä henkilökohtaisten tarpeidensa täyttämiseen netissä. Nuoret kuvailivat Teo

Julkaisu 18.12.2015

Mediakasvatuksen hyviä käytäntöjä kehittämässä

Mediakasvatuksen hyviä käytäntöjä kehittämässä -julkaisussa esitellään mediakasvatuksen toimialojen hyviä käytäntöjä ja esimerkkejä siitä, miten mediakasvatusta voidaan innovatiivisesti toteuttaa luoden vaikuttavuutta ja merkittävyyttä. Humakin toiminnallisen mediakasvatuksen perusteet -opintokokonaisuuden osana tuotetut raportit liittyvät opiskelijoiden kehittämishankkeisiin, jotka toteutettiin erikoistumiskoulutuksen aikana. Kehittämishankkeet kattoivat koko yhdeksän kuukautta kestäneen opiskeluajan alkaen ideoinnista ja päätyen toteutuksen kautta raportointiin. Tavoitteena oli, että opiskelijat

1 2 3
  • Uusimmat uutiset

  • Kategoriat