Arkisto: Muut raportit ja katsaukset

Julkaisu 14.12.2016

Tilastokeskuksen tilastoja väestön tieto- ja viestintätekniikan käytöstä 2016

Tilastokeskus on julkistanut vuoden 2016 tilastoja suomalaisten netin käytöstä (16-89 vuotiaat). Tilastotietojen mukaan vuonna 2016 suomalaisista 88 prosenttia käytti internetiä. Alle 55-vuotiaista internetiä käyttivät lähes kaikki,  ja internetin käyttö yleistyy vain vanhemmissa ikäryhmissä. Yleisimmin internetiä käytetään asioiden hoitamiseen, tiedonhakuun, viestintään ja medioiden seuraamiseen. Tilastoista käy ilmi esimerkiksi se, että 12 prosenttia suomalaisista oli vuokrannut majoitusta

Julkaisu 8.11.2016

Mitä digitalisaatio on tarkoittanut kansalaisen näkökulmasta?

talous-ja-yhteiskunta-lehti

Digitalisaation myötä monet arkielämän aktiviteetit kuten viranomaisasiointi ja sosiaalinen kanssakäyminen ovat siirtymässä verkkoon. Internetin käytön ja sen tarjoamien sähköisten palvelujen hyödyntämisessä on kuitenkin edelleen suuria eroja ihmisten välillä. Digitalisaation etenemistä kansalaisten keskuudessa on mahdollista tarkastella internetin eri käyttötarkoituksien yleistymisen perusteella. Ilkka Koirasen, Pekka Räsäsen ja Caj Södergårdin artikkelissa keskitytään verkkokaupassa, sähköisessä pankki- ja viranomaisasioinnissa sekä

Julkaisu 4.11.2016

UPR-raportti: lisää tutkimustietoa mm. lapsiin kohdistuvan verkkokiusaamisen ja vihapuheen ennaltaehkäisemiseksi

Yleismaailmallinen määräaikaistarkastelu (Universal Periodic Review, UPR) on YK:n ihmisoikeusneuvoston yhteyteen perustettu valtioiden välisen vertaistarkastelun mekanismi. Sen avulla tarkastellaan säännöllisesti YK:n jäsenvaltioiden ihmisoikeusvelvoitteiden ja -sitoumusten toteutumista noin nelivuotisen tarkastelukierroksen aikana. Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto ja Pelastakaa Lapset jättivät yhteisen raportin YK:n Ihmisoikeusvaltuutetun toimistolle UPR -työskentelyä varten. UPR-tarkastelu on tehokas ja vaikuttava ihmisoikeusmekanismi, jota lapsijärjestöt laajalti eri

Julkaisu 17.10.2016

Verken julkaisusta tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämiseen

verke-kohti-digitaalista-nuorisotyota

Mitä digitalisaatio tarkoittaa nuorisotoimialan näkökulmasta? Miten digitaalisuus kietoutuu nuorisotyön tavoitteisiin ja käytäntöihin? Mitä tarkoittaa digitaalinen nuorisotyö ja miten sitä voidaan kehittää organisaatioiden toiminnassa? Näihin kysymyksiin pyrkii avaamaan uusia näkökulmia Verken artikkelijulkaisu Kohti digitaalista nuorisotyötä, joka tarkastelee digitalisaation ja nuorisotyön välistä suhdetta. Julkaisun tavoitteena on lisätä keskustelua siitä, millaisia näkökulmia tulisi ottaa huomioon kehitettäessä oman organisaation digitaalista

Julkaisu 6.10.2016

Ei niin mustavalkoista

screen-shot-2016-10-06-at-16-24-47

Suomen Punaisen Ristin Ei rasismille! -hankkeen laatima viestinnän ammattilaisille suunnatun julkaisu ”Ei niin mustavalkoista”, on apuväline median ammattilaisille rasismista ja etnisistä vähemmistöistä uutisoitaessa. Julkaisussa toimittajat pohtivat raportointiaan rasismista ja Suomen vähemmistöistä. Julkaisuun on valittu erilaisia journalisteja, kuten romaneista Helsingin Sanomiin kirjoittanut Kimmo Oksanen ja rasismin kohteeksi joutunut vapaa toimittaja Maryan Abdulkarim. Moni julkaisuun haastatelluista kehui toimittajien

Julkaisu 5.10.2016

Kohti parempaa medialukutaitoa: Selvitys kulttuuripoliittisten Hyvä medialukutaito 2013–2016 -suuntaviivojen mukaisesta mediakasvatustyöstä

screen-shot-2016-10-05-at-11-32-30

Kansallinen audiovisuaalinen istituutti (KAVI) kartoitti Suomessa viime vuosina tehtyä mediakasvatustoimintaa. Kysely pohjautui Opetus- ja kulttuuriministeriön vuonna 2013 julkaistuun Hyvä medialukutaito. Suuntaviivat 2013-2015 -asiakirjaan ja siinä esitettyihin tavoitteisiin ja sekä toimenpiteisiin. Kohti parempaa medialukutaitoa: Selvitys kulttuuripoliittisten Hyvä medialukutaito 2013–2016 -suuntaviivojen mukaisesta mediakasvatustyöstä -selvityksessä tarkastellaan millaisia HSM-asiakirjan toimenpiteiden mukaista mediakasvatustoimintaa on Suomessa tehty vuosina 2013-2015. Selvitys pyrkii

Julkaisu 1.6.2016

Media Education Today and Tomorrow

Heli Ruokamo, Sirkku Kotilainen, Reijo Kupiainen and Mari Maasilta examine the state of media education in Finland by answering the question: what is the definition of media education on the curriculum level in basic education and in the Master’s Degree programs of universities? Their focus is particularly on the media education in the Universities of

Julkaisu 9.5.2016

Luovuus & leikillisyys kirjastossa -projektin hankeraportti

Vantaan kaupunginkirjasto on Mediakasvatuksellinen värkkäämö –hankeessa tutkinut, onko mediakasvatuksellisesta taidetoiminnasta kehitettävissä pedagoginen kirjastopalvelu, josta kirjastoissa aikaansa viettävät lapset ja nuoret innostuisivat ja johon he sitoutuisivat. Monissa kirjastoissa on paljon lapsia ja nuoria, jotka oleilevat ja pelailevat tuntikausia yksin tai yhdessä kavereidensa kanssa. Jotkut heistä kaipaavat kovasti aikuisseuraa ja hakevat aktiivisesti henkilökunnan huomiota. Tästä syntyi hankkeen

Julkaisu 15.3.2016

Lapsen yksityisyyden suoja digitaalisessa mediassa -kyselytutkimuksen raportti

Sosiaalisessa mediassa julkinen ja yksityinen kohtaavat. Uusi mediaympäristö herättää myös hämmennystä ja kysymyksiä – kuinka vanhempien ja lasten tulisi toimia sosiaalisessa mediassa siten, etteivät he tahattomasti loukkaa toisten yksityisyyttä? Lastensuojelun Keskusliitto kysyi 13-17-vuotiailta lapsilta nuorilta arvioita nuorten omasta sekä heidän vanhempiensa toiminnasta digitaalisessa mediassa. Kysely keskittyi erityisesti omaan ja toisten yksityisyyteen liittyvien tietojen ja kuvien jakamiseen sosiaalisessa mediassa. Vastausten perusteella

Julkaisu 14.3.2016

Lapsen yksityisyyden suoja digitaalisessa mediassa

lapsen-yksityisyyden-suoja-digi-2016

Lastensuojelun Keskusliitto on laatinut selvityksen Lapsen yksityisyyden suoja digitaalisessa mediassa, johon sisältyy oikeudellinen katsaus sekä suositukset lapsen yksityisyyden suojaamiseksi. Mediaympäristön muutokset ovat nostaneet esiin kysymyksiä siitä, miten lapsi näkyy ja kuuluu sähköisessä mediassa, sekä tarpeen selkeyttää asiaan liittyvää ohjeistusta. Internetin mahdollisuus levittää tietoa laajalle ja nopeasti voi lisätä tarvetta rajoittaa muiden ihmisten sananvapautta lapsen haavoittuvan aseman vuoksi. Tulkinnanvaraisimmat

1 2 3 4
  • Uusimmat uutiset

  • Kategoriat