Arkisto: Väitöskirja

Julkaisu 4.10.2017

Problematic gaming behavior among adolescents and young adults : relationship between gaming behavior and health

Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata ja selittää 13–24-vuotiaiden nuorten ongelmallisen digipelaamiskäyttäytymisen yhteyksiä psyykkiseen, sosiaaliseen ja fyysiseen terveyteen. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa uutta tietoa ongelmallisesta digipelaamisesta, helpottaa ilmiön tunnistamista ja edistää terveyskasvatusta. Digipeleillä tarkoitetaan tässä tutkimuksessa tietokone-, konsoli-, verkko- ja mobiililaitteilla pelattavia pelejä. Ensimmäisessä osatutkimuksessa arvioitiin ja tiivistettiin systemaattisen kirjallisuuskatsauksen avulla tämän hetkinen tutkimustieto (n = 50)

Uutinen 2.10.2017

Väitöskirja: digipelaaminen voi olla nuorelle todellisuuspakoa

Lähes joka kymmenes digipelejä pelaava nuori kärsii ongelmapelaamiseen liittyvistä oireista, ilmenee terveystieteiden maisteri Niko Männikön nuorten digipelaamista käsittelevästä väitöskirjasta, joka tarkastetaan Oulun yliopistossa perjantaina 13. lokakuuta. Ongelmallisia pelaamisen piirteitä ovat Männikön mukaan runsas pelaaminen, lisääntynyt alakuloisuus ja ahdistuneisuus, sekä mieltymys verkkoympäristössä tapahtuvaan vuorovaikutukseen. Myös väsymys ja keskittymisvaikeudet ovat ongelmapelaajilla yleisiä.

Julkaisu 1.6.2016

Väitös: Favela media activism. Political trajectories of low-income Brazilian youth

Leonardo Custódio tutkii väitöskirjassaan ”Favela media activism. Political trajectories of low-income Brazilian youth” etnografisella otteella, miten Brasilian Rio de Janeiron faveloissa asuvat nuoret käyttävät mediaa ja toteuttavat journalistisia toimintatapoja puolustaakseen ihmisoikeuksia ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta. Favelanuorten media-aktivismi asettuu tutkimuksessa osaksi jatkumoa, joka juontaa juurensa 1800-luvun poliittiseen vastarintaan faveloissa. Tutkimus perustuu nelivuotiseen etnografiseen kenttätyöhön (2011–2014), johon sisältyi

Julkaisu 31.5.2016

Väitös: Social interaction in the context of new literacies: Pedagogical potentials of publishing-oriented learner-generated video production

Laura Palmgren-Neuvosen väitöstutkimuksen ”Social interaction in the context of new literacies: Pedagogical potentials of publishing-oriented learner-generated video production” taustalla on koulun ja arjen mediaympäristöjen välille viime vuosina syntynyt, koulumotivaatiota heikentävä kuilu. Oppijat ovat arjessaan tottuneet vuorovaikutteiseen, tuottavaan median käyttöön, mutta koululla on vaikeuksia hyödyntää aktivoivia oppimisympäristöjä. Palmgren-Neuvonen tutki julkaisemislähtöisen yhteisöllisen videotuotannon mahdollisuuksia opetuksessa. Tämä monilukutaitoja

Julkaisu 4.4.2016

Väitös: A framework for children’s participation in online environments

KM Terhi Tuukkasen sosiologian väitöskirjan ”A Framework for Children’s Participation in Online Environments” valottaa 10–15-vuotiaiden lasten verkko-osallistumisen syitä, käytäntöjä ja havaittuja vaikutuksia. Tutkimuksessa lasten internetin käyttöä tarkasteltiin kyselyn ja haastattelujen avulla. Tulosten perusteella verkkoympäristöjä voidaan kuvata eräänlaisiksi yhteiskunnan pienoismalleiksi. Lasten suosimat virtuaalimaailmat ovat yhteisöjä, joissa jutellaan, sisustetaan omaa virtuaalitilaa, puetaan omaa hahmoa, ostetaan, myydään ja vaihdetaan tavaroita,

Julkaisu 4.4.2016

Väitös: Diginatiivikin tarvitsee tietotekniikkakoulutusta

KTM Bertta Sokuran tietojärjestelmätieteen aineeseen kuuluvassa väitöskirjassa ”Learning to Use Office Applications: Understanding the Antecedents of Adaptive IT Use” esitetään, että työelämässä yleisesti tarvittavien tietotekniikkataitojen eli tekstinkäsittelyn ja taulukkolaskennan osaaminen on usein itseopittua ja tehotonta. Väitöstutkimus tarjoaa uusia näkökulmia käyttäjien tietotekniikkataitojen tehostamiseen ja osoittaa, kuinka tärkeää tietotekniikkataitojen kouluttaminen on. Tietotekniikkasovellusten kouluttaminen on tarpeellista myös diginatiiveille, eli 1990-luvulla ja

Julkaisu 17.2.2016

Hallinnan tekemiset: Mediakasvatuspolitiikan diskursiivinen tuottaminen

Niina Uusitalo Tampereen yliopistosta tarkastelee väitöstutkimuksessaan suomalaisen mediakasvatuspolitiikan rakentumista vuosina 1999–2013. Tutkimuksessa on analysoitu kasvatuspoliittisia asiakirjoja sekä mediakasvatuspolitiikan tekemiseen osallistuneiden virkamiesten haastatteluja. Suomalaiseen mediakasvatuspolitiikkaan sisältyy toisilleen ristiriitaisia näkemyksiä mediakasvatuksen merkityksestä kansalaisuudelle. Mediakasvatuksen esitetään kasvatuspolitiikassa suojelevan lapsia median riskeiltä, työllistävän globaalissa toimintaympäristössä sekä mahdollistavan osallisuutta. Lisäksi joustavuus, kansainvälisyys ja kriittisyys ovat mediakasvatukselle osoitettuja tavoitteita. Tutkimus näyttää, miten

Julkaisu 4.2.2016

Väitös eri ikäryhmien mediasuhteista

Taiteen maisterin, Mediakasvatusseuran hallituksen jäsenen Riitta Tammen väitöskirja käsittelee eri ikäryhmien mediasuhteita. Hän tarkastelee medioiden käyttöä ja eri medianimikkeiden määrää sekä medioihin sitoutumista väitöksessään Engaging with Media in the Fragmented Media Environment. Using multiple methods to discover elements of media engagement. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että mediakäytön fragmentoituminen ja medioihin sitoutuminen ovat kytköksissä toisiinsa ja niitä

Julkaisu 27.1.2016

Nyt näet minut, nyt et: Tutkimus koskien suomalaisnuorten suhtautumista Internetin anonyymiyteen

Teo Keipin väitöskirjassa ”Now you see me, now you don’t: A study of the relationship between internet anonymity and Finnish young people” tutkitaan suomalaisnuorten suhtautumista yhteen Internetin keskeisimmistä piirteistä, anonyymiyteen eli siihen, kuinka netissä vuorovaikutuksen osapuolet jäävät olennaisesti piiloon. Tutkimuksen mukaan anonyymiys tarjoaa nuorille väylän sekä sosiaalisten sekä henkilökohtaisten tarpeidensa täyttämiseen netissä. Nuoret kuvailivat Teo

Julkaisu 23.12.2014

Ankkalinna – portti kahden maailman välillä : Don Rosan Disney-sarjakuvat postmodernina fantasiana

– Sarjakuva-analyysin tarkoitus on tuoda esille niitä erilaisia tapoja, millä sarjakuva voi ilmentää fantasiaa kuvan ja tekstin tasolla. Analyysi alkaa itsestäänselvyyksistä, siitä, mitä ruudussa on tai ei ole ja miten ruudun sisältö suhteutuu viereiseen. On otettava huomioon ruudun värimaailma ja hahmojen sijoittuminen toisiinsa nähden, sekä perspektiivi. Kun ruutujen sisällöt on purettu osiin, niitä voi lähteä analysoimaan fantasialle ominaisten aiheiden ja sisältöjen

1 2
  • Uusimmat uutiset

  • Kategoriat