Arkisto: Uncategorized

Blogi 21.2.2017

Coding Comes to Schools in Finland and South Korea

In this short blog post, two students of media education compare basic education curricula of South Korea and Finland, and take a look at the similarities and differences in the ways coding is integrated in the recently reformed curricula. The publication ”Coding in Schools: Comparing Integration of Programming into Basic Education Curricula of Finland and

Blogi 2.2.2017

Mediakasvatuksen tori Educa-messuilla 2017! Kooste messujen kohokohdista.

Educa-mainos2

[View the story ”Mediakasvatuksen tori Educa-messuilla 27.-28.1.2017” on Storify]

Blogi 9.12.2016

Tästä saa puhua! Kooste seminaarin kohokohdista

disinfoseminaari

[View the story ”Tästä saa puhua!” on Storify]

Blogi 14.10.2016

Ruutuja vai raitoja – hyötyä vai huvia?

”Äiti, pappetti pois. Äiti, lue!”, vaati kaksivuotiaani aikoinaan, kun tein töitä sohvalla tabletti kädessäni. Hänen mielestään olin istunut jo liian pitkään tablettiani tuijottaen. Tuo lapseni tokaisu palaa mieleen, kun pohdin ruutuaikaa. Olemme vanhempina usein huolissamme lastemme ruutuajasta, mutta emme omastamme. Saatamme itse käyttää digilaitteita töissä ja kotona tuntitolkulla, mutta haluamme rajoittaa lastemme digilaitteiden käyttöä. Miksi

Blogi 14.10.2016

Ruutuajan säätelystä lapsen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin vaalimiseen

Alle kouluikäisten ja pienten koululaisten perheessä moni vanhempi pinnistelee ymmärtääkseen miten digilaitteet ja se perinteisempikin media saataisiin valjastettua lapsen parhaaksi. On ohjetta ja neuvoa, on vaadetta ja suosituksia siitä, mitä, miten ja etenkin minkä verran lapset voivat aikaansa ruutujen parissa viettää. On totuttu ajattelemaan, että rajoittaminen on hyvästä ja että ruutua ei tulisi paria tuntia

Blogi 13.10.2016

Lapset ruutujen äärellä – kenellä on oikeus ja mihin?

Kaikilla lapsilla tulisi olla yhdenvertainen mahdollisuus hyvään ja turvalliseen lapsuuteen digitaalisessa mediassa. Keskustelu kohdistuu usein vain lasten suojelemiseen median käytön haitallisilta vaikutuksilta. YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen (LOS) näkökulmasta digitaalisessa mediassa tulee suojelun lisäksi ottaa huomioon myös lasten osallisuus ja tarpeet. ”Miksi keräätte Pokémoneja, miksette kerää marjoja?” Digitaalinen media on yksi elinympäristö lapsen maailmassa, jossa lapsella

Blogi 13.10.2016

Kasvatusta minuutilleen

Päällisin puolin keskustelu lasten ja nuorten ruutuajasta tuntuu hyvinkin selkeältä: elämässä on hetkiä ilman ruutuja, ja hetkiä joissa ruudut ovat läsnä. Kun jälkimmäiselle säädetään passeli aikaraja, kasvatus helpottuu ja hyvinvointi kohenee niin kasvattajilla kuin kasvatettavilla. Jos kokonaisuus olisi näin yksinkertainen, tähän ajatukseen olisi helppo yhtyä. Näin ei kuitenkaan ole. Ruutuaikakeskustelun pinnan alla piilee valtavia kysymyksiä

Blogi 12.10.2016

Ruutuajasta laatuaikaa

Kun selaan lapsille suunnattua sosiaalista mediaa Momiota, näen lasten elämän monipuolisuuden. Joku jakaa ylpeänä kuvia omista piirroksistaan. Toinen jännittää hammaslääkäriin menoa, mutta saa lohdutusta. Kolmas lainaa lempibändin lyriikoita ja kääntää niitä kiinnostuneille. Neljäs jakaa kuvan futistreeneistä. Viides pohtii, miten saada ärsyttävä pikkusisko kuriin. Kuudes iloitsee tulevasta lomamatkasta. Seitsemäs jakaa videon, jossa pelataan Minecraftia. Kahdeksas kertoo

Blogi 12.10.2016

Digitaalinen media tukee yhteisöllisyyttä ja kulttuurista osallisuutta

Erilaiset mediavälineet ja -sisällöt nivoutuvat osaksi jokapäiväistä arkeamme. Älypuhelinten, tablettien, läppärien, pelikonsoleiden, televisioiden, radioiden, sanomalehtien ja kirjojen kautta meille avautuu näkökulmia ja mahdollisuuksia maailmaan. Voimme erilaisten medioiden kautta etsiä ja saada tietoa ympäröivästä maailmasta tai voimme olla vuorovaikutuksessa toisten kanssa. Toisaalta mediat tukevat toimintaamme, osallistumista ja antavat mahdollisuuden omien ajatustemme esittämiseen. Media rakentaa siltoja ihmisten

Blogi 12.10.2016

“Miksi keräätte Pokémoneja, miksette kerää marjoja?”

Sain ensimmäisen tietokoneeni joululahjaksi 80-luvulla. Kasettiasemalla varustettu Amstrad oli hieno laite. Vielä silloin tietokoneet olivat melko harvinaisia ja melko pienen piirin puuhaa. Olivat nörttejä varten. Pelasin tosin jalkapalloa, kävin judossa, vaihdoin lentopalloon ja myöhemmin taekwondoon, joten en itse ajatellut olevani nörtti. Silloin nörtti oli vielä negatiivinen ilmaisu. Kelataanpa 30 vuotta eteenpäin. 88% 7-14-vuotiaista on käytössään

1 2 3 5
  • Uusimmat uutiset

  • Kategoriat