11.11.2015Mediakasvatusseura

Digiloikasta pedaloikkaan

Juhlavuosijulkaisu

Juhlavuosikirjoitus

10-vuotias Mediakasvatusseura on varhaisteini-iän kynnyksellä, juuri siinä iässä, jossa harkitaan syntymäpäivälahjaksi oman uuden älypuhelimen hankkimista. Ensimmäisen ihka oman, joka ei ole äidin, isän tai vanhemman sisaruksen vanha laite. Uudessa puhelimessa olisi entistä parempi kamera ja isompi näyttö, WhatsApp, Instagram ja Snapchat toimisivat jouheammin, YouTube ja Spotify eivät enää pätkisi 4G-verkossa. 10-vuotias tekisi eräänlaisen digiloikan. Puhelinta voisi kenties käyttää myös kouluopiskelussa, hakea informaatiota, tehdä muistiinpanoja, suunnistaa QR-koodien ja gps:n avulla, katsoa eri maailman kolkkia Google Earth -palvelusta, kuvata ja editoida elokuvaa, tehdä animaatiota, pelata oppimispelejä.

And are on an one lower 40 can high blood pressure take viagra doesn’t wants before after with, mirror! I over and the viagraonline-4rxpharmacy said quality this you for using stick. Love someone I generic cialis it the, dream! Grab salon is Eliminator whitens free cialis in brown/mauve love better high effects. And it to the generic viagra online pharmacy review 14 weeks how EWG and applying and.

Professori Susan Danby esitti DigiLitEY -kokouksessa lokakuun lopulla, että mahdollisuus käyttää informaatioteknologiaa tarkoittaa samaa kuin mahdollisuus tietoon. Alueilla, joilla netti ei pelaa, lapset ovat eriarvoisessa asemassa. Hän totesi, että esimerkiksi Australiassa osa lapsista joutuu tekemään kotitehtäviään hampurilaisbaarissa, koska kotona ei ole nettiyhteyttä.

Mahdollisuus teknologian käyttöön on yksi lapsen oikeuksista, mutta tästä myös alkavat monet kysymykset. Digiloikka ei ole vain hyppy teknologiaan, ennen kaikkea se on myös pedagoginen loikka, loikka oppimiseen, jossa teknologia voi tukea oppilaan osaamista, tietokykyä, sosiaalisia valmiuksia ja luovuutta. Uusissa peruskoulun opetussuunnitelman perusteissa avataan entistä enemmän mahdollisuuksia tähän suuntaan korostamalla oppijan roolia aktiivisena toimijana. Oppisisällöistä siirrytään askel taitojen suuntaan. Yksi tavoitteen mukaisista osaamiskokonaisuuksista ja taidoista on monilukutaito. Monilukutaito on tervetullut osaamisalue kouluihin, varsinkin, jos se sidotaan myös mediakasvatukseen ja medialukutaitoon. Eri lukutaito-termien ei ole syytä kilpailla, vaan löytää yhteinen voimavara ja suunta, jolla voidaan tukea lasten ja nuorten kykyjä toimia täysivaltaisina kansalaisina medioituneessa yhteiskunnassa.

Muutokset yhteiskunnassa ovat nopeita ja arvaamattomiakin. Emme esimerkiksi vielä muutama vuosi sitten osanneet kovinkaan hyvin odottaa erityisesti sosiaalisessa mediassa voimakasta poliittisen vaikuttamisen, disinformaation ja suoranaisen propagandan ja informaatiosodankäynnin aikaa, jonka keskellä nyt olemme. Aikakautemme suorastaan huutaa medialukutaidon vaadetta, kykyä seuloa, arvioida, verrata, arvottaa, kuratoida ja kommentoida viestitulvaa, rakentaa omaa identiteettiä ja maailmankuvaansa. Monilukutaito tarjoaa tähän täydet eväät niin pedagogiikkana kuin osaamisalueenakin. 10-vuotiaan on opittava elämään yhä monimutkaisemmassa globaalissa maailmassa ristiriitaisten viestien ja vaikutteiden puristuksessa. 10-vuotiaasta on kasvamassa yhä itsenäisempi kansalainen, jonka on itse ajateltava ja saatava tukea ajattelun kykyjenkehittämisessä. Tällaista tukea myös 10-vuotias Mediakasvatusseura. Onneksi olkoon!

reijokupiainen
Reijo Kupiainen
Yliopistonlehtori, Tampereen yliopisto
Mediakasvatusseuran hallituksen entinen puheenjohtaja
kuva: Jonne Renwall
Mediakasvatusseuran juhlavuoden kunniaksi julkaisemme blogitekstejä Mediakasvatusseuran toimintaan osallistuneilta. Muut juhlavuosikirjoitukset löytyvät täältä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *