22.7.2014

Lasten mediabarometri 2011

Tutkija(t): Pääjärvi Saara (toim.)

Toteutusorganisaatio: Mediakasvatusseura ry

Sijainti verkossa: http://www.mediakasvatus.fi/publications/ISBN978-952-67693-1-8.pdf

Julkaisuvuosi: 2012

Julkaisun tyyppi:

Mediakasvatusseura ry:n opetus- ja kulttuuriministeriön rahoituksella toteuttamassa tutkimuksessa selvitettiin 7–11-vuotiaiden lasten mediankäyttöjä ja kokemuksia mediakasvatuksesta. Aineiston kerääminen toteutettiin syksyllä 2011 lomakekyselyllä, jolla tavoitettiin yhteensä 1137 lasta peruskoulun ensimmäiseltä, kolmannelta ja viidenneltä luokka-asteelta. Aineisto kerättiin 19 koululla eri puolilla maata laajan alueellisen kattavuuden saamiseksi.

Hankkeessa selvitettiin lisäksi sitä, voivatko nuorten tekemät lomakehaastattelut olla toimiva menetelmä lapsia tutkittaessa. Tutkimuksessa viidesluokkalaiset täyttivät kyselylomakkeen itsenäisesti, mutta ensimmäisen ja kolmannen luokan oppilaita haastattelivat yläkouluikäiset tukioppilaat. Menetelmää oli kokeiltu rohkaisevin tuloksin vuonna 2010 ensimmäisessä Mediakasvatusseura ry:n toteuttamassa Lasten mediabarometrissa. Vuonna 2011 menetelmä otettiin laajasti käyttöön, ja nuoret tekivät yhteensä 620 lomakehaastattelua. Tukioppilaiden koulutuksesta ja tuesta haastattelutilanteissa vastasi Mannerheimin
Lastensuojeluliitto, joka organisoi Suomessa tukioppilastoimintaa.

Tutkimuksen mukaan mediankäyttö on olennainen osa alakouluikäisten lapsuutta nykypäivän Suomessa. Lapset käyttävät medioita monipuolisesti. Valtaosa kaikista vastaajista katsoi televisiota tai kuvatallenteita ja pelasi digitaalisia pelejä vähintään viikoittain. Yli puolet lapsista myös luki kirjoja tai sarjakuvia, käytti internetiä ja kuunteli radiota tai muuten musiikkia
ainakin kerran viikossa. Jo ensimmäisen luokan oppilaista valtaosa oli opetellut käyttämään kännykkää, kuvatallenteiden katseluvälinettä, kameraa ja internetsivuja. Alakoulun aikana havaittiin tapahtuvan selkeä käyttäjäsukupolven muutos suhteissa mediaan, kun viidesluokkalaisten mediankäytöt muistuttivat jo enemmän nuorten kuin lasten käyttöjä.

Lasten mediankäytön tavoissa on selviä eroja myös ikäryhmien sisällä. Esimerkiksi tyttöjen ja poikien mediankäytöissä oli kaikissa ikäryhmissä selviä eroja niin käyttömäärissä kuin suosikkisisällöissäkin. Mielekäs mediakasvatuksen toteutus vaatiikin sisältöjä, joita voi kohdentaa erilaisille käyttäjäryhmille sopivaksi.

Lähes kaikissa perheissä oli mediankäyttöön liittyviä sääntöjä ja valtaosa lapsista piti näitä sääntöjä kotonaan sopivina. Suurimmassa osassa perheitä lapsen mediankäytöstä myös keskustellaan. Lapsia opettivat mediavälineiden käytössä tavallisesti vanhemmat, mutta erityisesti pojat opettelivat käyttöä myös itsenäisesti. Koulun osuus mediavälineiden käytön opettelussa oli hyvin pieni. Suunnitelmallista opetusta koulun taholta kuitenkin tarvittaisiin, jotta oppilailla olisi entistä tasa-arvoisemmat mahdollisuudet toimia nykyisessä mediaympäristössä.

Haastattelijoina toimineet nuoret pitivät kokemusta erittäin positiivisena ja selviytyivät tehtävästään hyvin. Nuorten erityinen vahvuus oli kyky kohdata haastateltava lapsi luontevasti ja luoda välitön ilmapiiri haastatteluihin. Mahdolliset menetelmän heikkoudet liittyivät kyselytekniikkaan. Lisätutkimusta nuorista haastattelijoina tarvitaan, jotta voitaisiin sanoa, poikkeavatko ongelmat olennaisesti aikuisten haastattelijoiden vastaavista.

  • Viimeksi lisätty

  • Nuorisotiedon kirjasto

    Nuorisotiedon kirjasto
    Mediakasvatusseuran kirjat löytyvät Nuorisotiedon kirjastosta. Kirjojen ohella kirjaston tietokannasta löytyy myös mediakasvatus-aiheisia artikkeleita.

  • Media & viestintä -lehti

    Media & viestintä on tieteellinen julkaisu, jossa ilmestyy artikkeleita, haastatteluja ja keskustelunavauksia median, viestinnän ja journalismin tutkimuksen alalta. Media & viestintä on koko mediakenttää tutkiva aikakauskirja, jossa käsitellään viestintään liittyviä teemoja monipuolisesti, myös mediakasvatuksen näkökulmasta. Lehti ilmestyy verkossa open access -periaatteella.

    mediaviestinta.fi