mediakasvatus.fi

Luukkaan lentoposti on nyt lähetetty matkaan, lukijoille, ja sen tekeminen on ollut hieno kokemus. Työskentely rytmitettiin samalla tavalla kuin tv-uutisia tehdessäkin: uutisoppitunti, viikko suunnittelua, kaksi toimintapäivää ja lopuksi tutustuminen Etelä-Saimaan toimitaloon. Oppilaita oli reilut kaksikymmentä, opettajia yksi, Etelä-Saimaa-lehdestä koululinkki, toimittaja, sähköisten palveluiden kehityspäällikkö ja kuvapäällikkö. Verkkolehti löytyy osoitteesta http://www2.edu.fi/magazinefactory/magazines/Luukkaanlentoposti/

Lehti tehtiin Opetushallituksen Magazine Factory –verkkolehtipohjaan, joten työskentelyä varten tarvittiin atk-luokka sekä lukuisia digikameroita. Jokainen oppilas kirjoitti juttuja ja otti kuvia joko omaan tai kaverin juttuun. Pienen opastuksen jälkeen 12-vuotiaat toimittajanalut siirsivät sujuvasti kuvat kamerasta koneelle, pienensivät ne kuvankäsittelyohjelmassa web-kuviksi ja lopuksi lisäsivät ne Magazine Factoryn kuvapankkiin.

En kuullut kertaakaan työskentelyn aikana kenenkään oppilaan sanovan, että ”en osaa” tai ”tämä on liian vaikeaa”, kun kysymys oli tekniikasta, tietokoneen, kameran tai ohjelmistojen käytöstä. Muutama oppilas tuskaili tekstin tekemisen kanssa ja tarvitsi apua päästäkseen alkuun ja totta puhuen päästäkseen loppuunkin…Kaikki kuitenkin saivat vähintään yhden jutun kuvineen tehtyä, hurjimmat tekstitykit ehtivät kirjoittaa viisikin juttua kahden päivän aikana!

Motivaatio pysyi korkealla ja se näkyi monin tavoin. Oppilaat ideoivat juttuja kahden –kolmen hengen ryhmissä. He suhtautuivat toistensa ideoihin hyvin avuliaasti; he lähtivät oma-aloitteisesti kaverin haastattelukeikalle mukaan kuvaamaan ja tekemään muistiinpanoja. Eräs oppilas teki jutun koulun purukumikiellosta. Kaverit söivät purkkaa ja puhaltelivat palloja, jotta saatiin hyvät kuvat juttuun.

Media-ammattilaisten apu ja opastus oli merkittävää! Uutinen eroaa koulussa kirjoitettavista tekstilajeista, ja nasakan uutisen teko vaatii oppilailta uudenlaista ajattelua. Kirjoita tärkein asia alkuun. Sano asia ytimekkäästi. Käytä mieluummin pistettä kuin pilkkua. Älä toista jo aiemmin sanomaasi!

Valokuvaajan neuvot ohjasivat oppilaita pelkän kuvien räpsimisen sijaan suunnittelemaan otoksiaan ja ottamaan monenlaisia kuvia aiheesta. Lapset saivat myös kuulla, että uutisjutussa kuvalla on aina oma tarinansa; se voi näyttää aiheesta sellaista, mitä teksti ei kerro.

Erittäin tärkeä rooli on ollut opettajalla, joka tuntee oppilasryhmänsä ja on osannut organisoida toimintaa ihailtavan jämäkästi. Siinä samalla hän on työllistänyt rinnakkaisluokan, jonka opettaja oli sairaana ja yrittänyt organisoida joukkuetta koulujen väliseen sählyturnaukseen. Kysynpä taas, missä on rehtorin ja muun kouluyhteisön käytännön tuki opettajalle, joka hoitaa mielestäni varsin vaativaa projektia luokkansa kanssa…

Mitä mediataitoja…?

Edellisen blogimerkinnän lopuksi lupasin pohtia, millaisia mediataitoja Metakka näyttää kehittävän. Päivänselvää on, että ”taito käyttää asianmukaisia laitteita” kehittyy, ellei noita taitoja jo tähän mennessä olekin. Sitä en osaa sanoa, onko olemassa olevat taidot hankittu koulussa vai informaalisti kotona, kaveripiirissä. Luukkaan koulussa ei käsitykseni mukaan ole laskettu pelkän vertaistuen eli kaveripiirin oppien varaan vaan atk- luokka on ollut ahkerassa käytössä Metakan luokilla jo aikaisemminkin, kiitos aktiivisten opettajien. Tärkeitä mediataitoja ovat myös ”taito suodattaa vastaanotettua informaatiota”, ”mediasisältöjen kriittinen arviointi esitystapoja tulkiten” sekä taito tuottaa itse mediaa.

Kuvaamani uutisprosessin perusteella voi sanoa, että mukana olleilla oppilailla on taito tuottaa itse mediaa. Lukekaa Luukkaan lentopostia tai katsokaa Kuusimäen koulun uutiset, jos vielä epäilette asiaa! Tässä projektissa painottuu toiminnallisuus ja itse tekeminen, joten tulkintataidoista en pelkkien toimintapäivien perusteella uskalla vielä tehdä laajoja johtopäätöksiä. Uskon kuitenkin, että itse tekeminen antaa eväitä ”informaation suodattamiseen” ja ”sisältöjen kriittiseen arviointiin”, jos tällaista toimintapläjäystä tuetaan pitkäkestoisemmilla havainnointitehtävillä, esimerkiksi luokan yhteisillä lehti- tai uutisseurantatöillä (joista mainioita esimerkkejä löytyy vaikkapa sanomalehtien liiton materiaaleista).

Metakka on varmaan ensisijaisesti mediaoppia. Sen avulla tutustuaan mediaan ja sen toimintatapoihin. Entä sitten median avulla opettaminen? Mielestäni Metakan toimintamalli tarjoaa oppilaille (+ opettajalle) mahdollisuuden tarkastella mitä tahansa kiinnostavaa aihetta tekemällä siitä uutinen tai juttu. Kuusimäessä ja Luukkaalla on ensisijaisesti lähdetty tutustumaan uutisen tunnusmerkkeihin eli mediatuotosten rakenteisiin ja jäljitelty niitä (Kaakkois-Suomen uutiset, Etelä-Saimaan jutut) omien aiheiden avulla. Nyt kun rakenne on hallussa, luokka voisi tarttua aiheeseen (historia, kirjallisuus, biologia) tai aihekokonaisuuteen (kansainvälisyys, kestävä kehitys) ja tarkastella aihettaan median keinoin. Siis tekemällä siitä uutisia, juttuja, videopätkiä, mielipidekirjoituksia…

Oppilaiden saavuttamien mediataitojen arvioiminen vaatisi tuekseen opetussuunnitelman tyylisen kuvauksen hyvän osaamisen tasosta. Mitä oppilas osaa ja ymmärtää, että voi sanoa hänen osaavan ”suodattaa informaatiota” jne. Jotain taidoista tietysti kertovat oppilaan omat mediatuotokset, mutta en oikein uskaltaisi väittää, että se joka tuottaa niukasti, myös ajattelee niukasti. Olisiko jollakulla hyvää ehdotusta mediataitojen mittaamisen välineeksi?