mediakasvatus.fi

Voiko muutos tuoda ikinä mitään hyvää? Mitä se minulta vaatii? Vai voiko siitä oppia jotain?

Olen paljon miettinyt tätä mediakasvatuksen kenttää, kuinka samoilla poluilla loppujen lopuksi tallaamme, muttemme kuitenkaan yhdessä. Seminaareissa toisensa perään nousee lähes poikkeuksetta samat haasteet ja mahdollisuudet esille, miksi? Lukuisia syitä tähän varmasti löytyy.

Päivä toisensa jälkeen jaksan ihmetellä niitä tuhansia näkemyseroja mediakasvatuksesta ja verkkonuorisotyöstä, vaikka jokseenkin tavoitteet ja välineet ovat samoja. Jos mietitään internetin maailmaa ja nuorisotyön siirtämistä verkkoon, siis osittain, niin kuinka paljon erilaisia näkökulmia ja mielipiteitä se herättääkään. Monilla nousee karvat pystyyn kun taas toiset puolustavat sitä henkeen ja vereen! Eikö ”perus” nuorisotyö enää riitäkään? Mihin ollaan oikein menossa? Onko nuorisotyö katoavaa maaperää?

Saatetaan myös ajatella että minä ainakin teen niin kuin ennenkin, koska se on sitä oikeaa nuorisotyötä että kohtaa nuoret kasvokkain ja yksilöinä... Mutta entäpäs ne nuoret joita ei kohdata? Miten heille käy? Ovatko he tietokoneen, internetin ja median kasvattamia? Olisiko nuorisotyöllä siihen jotakin annettavaa?

Verkkonuorisotyöhän on tämän ajan yksi nuorisotyön muodoista, samoin kuin vaikkapa etsivätyö on ollut jo pitkään. Mutta tarvitseeko sitä jokaisen tehdä? Olisiko siinä edes järkeäkään? Emmehän tee muutakaan nuorisotyötä samalla tavalla. Eikö pohjimmiltaan kuitenkin kyse ole tarpeisiin vastaamisesta, mukautumisesta ja ajan hermoilla elämisestä? Ilmassa on paljon kysymyksiä. Kenen vastuulla verkkotyö sitten olisi? Jos ja kun alueilla sitä tehdään niin mistä muusta toiminnasta se on pois? Toimivatko vanhat menetelmät enää?

Koen että jos saisimme muutamia hyvin pyöriviä ja vetovoimaisia sivustoja, verkkonuorisotyölle, palvelisi se valtakunnallisesti. Nuorisotiloille ja alueille jäisi vain niistä tiedottaminen ja ohjaus. Eikö juuri tuolloin olla perimmäisten kysymysten äärellä, mikä se nuorisotyön perustehtävä oikein olikaan?

Itse pidän nuorisotila toimintaa tärkeänä ja henkilökohtaista kontaktia välttämättömänä vuorovaikutustaitojen kehittymisessä, mutta verkkotyö olisikin avuksi juuri niille, keitä emme kasvokkain muuten kohtaisi...

Laittamalla valtakunnallisesti hynttyyt yhteen ja levittämällä toimivia työtapoja muiden käyttöön sekä olemalla kiinnostuneita muiden tavoista tehdä ja toteuttaa, saavutamme varmasti paljon hyvää. Ilahduttavaa onkin että näillä sivustoilla sitä tietoa jo hyvin jaetaankin. Niin ja eikös tämä ole tavallaan kasvattajien vertaistukifoorumi, jossa tietoa jaetaan ja saadaan itse jakaa… Miten se tulisi eroamaan verkkonuorisotyöstä?