9.8.2017Melissa Castrén

Media- ja digitaidot kuuluvat kaikille

Mediataidot ovat tärkeitä digiajan kansalaistaitoja. Nämä taidot kuuluvat kaikille – myös erityisryhmien nuorille. Usean selvityksen mukaan Suomessa on kuitenkin isoja aukkoja erityisryhmien nuorten mediakasvatuksessa. Erityisesti näkö-, kuulo- ja kehitysvammaisten nuorten sekä maahanmuuttajanuorten mediankäytön tunnistaminen ja mediakasvatus edellyttävät kehittämistoimia. Erityisnuoret ja digiajan osallisuus -hanke otti tästä kehittämishaasteesta kopin ja kehitti erityisryhmien nuorten mediakasvatuksen työtapoja ja menetelmiä.

Erityisnuoret ja digiajan osallisuus –hankkeessa on järjestetty mediavaikuttamistyöpajoja 15-29-vuotiaille erityisryhmien nuorille muun muassa oppilaitoksissa, kirjastoissa ja järjestöjen mahdollistamissa harrastusympäristöissä. Mediavaikuttamistyöpajoissa keskiössä on ollut erilaisten media- ja digitaitojen oppiminen, mutta yhtälailla myös median hyödyntäminen ilmaisun, vaikuttamisen ja kuulluksi tulemisen välineenä. Yhteisen tekemisen kautta on opittu mediasta, sen käytöstä ja siihen sisältyvistä vaikuttamismahdollisuuksista.

Erityisryhmien mediakasvatuksen avaintekijät

Hankkeen aikana on havaittu, että erityisryhmien nuorten ryhmämuotoisessa mediakasvatuksessa on kolme avaintekijää: nuorten osallisuus, esteetön ohjaus ja monialainen yhteistyö.

Nuorten osallisuuden perustana on se, että nuoret otetaan mukaan heille suunnatun toiminnan suunnitteluun heti alkumetreistä alkaen. Näin on myös mediakasvatuksessa: erityisryhmien nuoret osaavat itse parhaiten avata oman mediankäytön erityispiirteitä ja –tarpeita. Esimerkiksi näkövammaisille nuorille suunnatussa mediavaikuttamistyöpajassa oli ensiarvoista, että nuoret pääsivät itse kertomaan, millaisia mediankäyttäjiä he ovat ja mitä mediataitoja he haluaisivat oppia.

Toinen keskeinen avaintekijä on ohjattuun mediakasvatukseen liittyvän ohjauksen esteettömyys. Fyysisen esteettömyyden ohella on tärkeä huolehtia, että ohjauksessa huomioidaan nuorten yksilölliset tarpeet. Käytännössä tämä voi tarkoittaa esimerkiksi kuvatuen tai selkokielen käyttöä vuorovaikutuksen tukena.

Mediakasvatus on monialainen asia ja siten myös kaikkien nuorten kanssa työskentelevien tehtävä. Parhaiten erityisryhmien nuorten mediakasvatus toteutuu organisaatioiden rajat ylittävässä, monialaisessa yhteistyössä. Yhdessä työskennellessä eri alojen ammattilaiset voivat tukea nuorten mediankäyttöä ja mediataitojen oppimista. Kaikkea ei tarvitse itse osata, vaan olennaista on tahto oppimiseen ja yhteiseen tekemiseen.

AIKA DIGITTÄÄ – Näkökulmia ja menetelmiä erityisryhmien nuorten mediavaikuttamiseen

Erityisryhmien mediankäytöstä ja mediakasvatuksesta voit lukea lisää juuri ilmestyneestä AIKA DIGITTÄÄ –julkaisusta. Taustoittavien artikkelien lisäksi opas sisältää hankkeen aikana kehitettyjä menetelmiä, joiden toivomme antavan virikkeitä erityisryhmien media- ja digitaitojen edistämiseen. Nyt on aika digittää!

Sanna Lappalainen

KM, opinto-ohjaaja
projektipäällikkö
Erityisnuoret ja digiajan osallisuus–hanke 

Erityisnuoret ja digiajan osallisuus-hanke toteutetaan ajalla 1.9.2015–31.8.2017. Hanketta hallinnoi Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu ja osatoteuttajina hankkeessa toimivat Humanistinen ammattikorkeakoulu, Mikkelin kaupunginkirjasto, Kouvolan kaupunginkirjasto ja Suomen Nuorisoseurat ry. Hanketta rahoittaa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Euroopan sosiaalirahastosta ja hankkeen toteuttajatahot.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *