09/08/2017

Media- ja digitaidot kuuluvat kaikille

Mediataidot ovat tärkeitä digiajan kansalaistaitoja. Nämä taidot kuuluvat kaikille – myös erityisryhmien nuorille. Usean selvityksen mukaan Suomessa on kuitenkin isoja aukkoja erityisryhmien nuorten mediakasvatuksessa. Erityisesti näkö-, kuulo- ja kehitysvammaisten nuorten sekä maahanmuuttajanuorten mediankäytön tunnistaminen ja mediakasvatus edellyttävät kehittämistoimia. Erityisnuoret ja digiajan osallisuus -hanke otti tästä kehittämishaasteesta kopin ja kehitti erityisryhmien nuorten mediakasvatuksen työtapoja ja menetelmiä. Jatka lukemista..

13/06/2017

Tietosuoja-asetus on tasapainoilua yksityisyyden ja valvonnan välillä

Lapsen oikeuksien sopimus on kaikista laajimmin ratifioitu kansainvälinen ihmisoikeussopimus. Sen perusteella lapsen oikeudet kuuluvat jokaiselle alle 18-vuotiaalle. Lapsen oikeuksien sopimuksessa on neljä perusperiaatetta, jotka täytyy huomioida kaikessa lasta koskevassa päätöksenteossa. Nämä periaatteet ovat lapsen etu, syrjimättömyys, lapsen oma näkemys sekä lapsen kasvu ja kehitys.

Toukokuussa 2018 aletaan soveltaa EU:n tietosuoja-asetusta. Tietosuoja-asetuksen vaikutuksesta lapsen oikeuksiin keskusteltiin Finnish Safer Internet Centren (FISIC) järjestämässä keskustelutilaisuudessa kesäkuun alussa. Jatka lukemista..

06/06/2017

Pahat ja laiskat vanhemmat pilaavat medialla lastensa elämän?

Mediavanhemmuus, eli vanhempien oma mediankäyttö ja heidän roolinsa lasten mediankäytössä on aihe, joka on saanut runsaasti palstatilaa viime aikoina: ”Puhumattomat kolmevuotiaat uusi ilmiö – some varastaa vanhempien ajan”; ”On järkyttävää, miten älypuhelimiin koukussa olevat vanhemmat laiminlyövät lapsiaan”; ”Laiskojen vanhempien lapset pelaavat eniten”. Kuten jo pelkistä otsikoistakin voi päätellä, kerronta on korutonta: vanhemmat ovat addikteja, välinpitämättömiä ja/tai laiskoja ja lapset kärsivät. Jatka lukemista..

19/04/2017

Heikko mediarepresentaatio vaikuttaa fanikulttuuriin ja lasten itsetuntoon

Jos on lainkaan seurannut viimeisen kahden vuoden aikana uusiin elokuviin liittyvää keskustelua esimerkiksi netissä, on tuskin voinut välttyä vihaisilta kommenteilta siitä, kuinka klassikkoelokuvia tai elokuvasarjoja pilataan laittamalla päärooleihin naisia. Pari vuotta sitten nettimaailmassa meuhkattiin Star Wars: The Force Awakens –elokuvasta ja siitä, kuinka Star Wars –franchise sai ensimmäisen naispääroolinsa. Naissankarin Reyn karakterisointi oli kritisoijien mielestä epäuskottava ja hahmo liian taitava ja täydellinen huolimatta siitä, että Reyn karakterisointi ei juuri poikkea Luke Skywalkerin karakterisoinnista. Toisin sanoen, katsojat ovat valmiita hyväksymään Luke Skywalkerin täydellisyyden ja samastumaan häneen, mutta samat piirteet Reyn kohdalla ovat epäuskottavia ja tekevät hahmosta huonon. Samanlaista debattia käytiin vielä tänä talvena, kun Rogue One: A Star Wars Story -elokuvan päähenkilö oli myös nainen. Jatka lukemista..

10/04/2017

Kooste: Mediakasvatusseura NUORI2017-tapahtumassa

Jatka lukemista..

21/02/2017

Coding Comes to Schools in Finland and South Korea

In this short blog post, two students of media education compare basic education curricula of South Korea and Finland, and take a look at the similarities and differences in the ways coding is integrated in the recently reformed curricula. The publication ”Coding in Schools: Comparing Integration of Programming into Basic Education Curricula of Finland and South Korea” can be read here.


Jatka lukemista..

02/02/2017

Mediakasvatuksen tori Educa-messuilla 2017! Kooste messujen kohokohdista.

Jatka lukemista..

09/12/2016

Tästä saa puhua! Kooste seminaarin kohokohdista

14/10/2016

Ruutuja vai raitoja – hyötyä vai huvia?

”Äiti, pappetti pois. Äiti, lue!”, vaati kaksivuotiaani aikoinaan, kun tein töitä sohvalla tabletti kädessäni. Hänen mielestään olin istunut jo liian pitkään tablettiani tuijottaen. Tuo lapseni tokaisu palaa mieleen, kun pohdin ruutuaikaa. Olemme vanhempina usein huolissamme lastemme ruutuajasta, mutta emme omastamme. Saatamme itse käyttää digilaitteita töissä ja kotona tuntitolkulla, mutta haluamme rajoittaa lastemme digilaitteiden käyttöä. Miksi näin?

Meidän perheemme nuorin ei juurikaan käytä tablettia eikä meillä katsota televisiota. Pitäisikö? Jääkö lapseni jostain paitsi, kun hänelle ei kerry ruutuaikaa? Eskarilaisemme taas uppoutuu mielellään esimerkiksi englannin kielen oppimispeleihin, mutta myös äidin mielestä turhanaikaisiin viihdepeleihin. Onko oppimiseen käytettävä ruutuaika yhtä paha kuin pelaamiseen? Perheemme teinin kanssa ei ruutuajasta juuri keskustella, niin itsestään selvä osa hänen arkeaan ruudut ja digilaitteet ovat. Jatka lukemista..

14/10/2016

Ruutuajan säätelystä lapsen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin vaalimiseen

Alle kouluikäisten ja pienten koululaisten perheessä moni vanhempi pinnistelee ymmärtääkseen miten digilaitteet ja se perinteisempikin media saataisiin valjastettua lapsen parhaaksi. On ohjetta ja neuvoa, on vaadetta ja suosituksia siitä, mitä, miten ja etenkin minkä verran lapset voivat aikaansa ruutujen parissa viettää.

On totuttu ajattelemaan, että rajoittaminen on hyvästä ja että ruutua ei tulisi paria tuntia kauempaa päivittäin tuijotella, aivan pienten ei lainkaan. Suositukset perustuvat yhdysvaltalaisen lastenlääkärijärjestön (American Academy of Pediatrics, AAP) vuonna 1999 antamiin ohjeistuksiin. Aikarajoitusten rinnalla suosituksella pyrittiin rajaamaan lasten viihteellisen median kulutusta ja korostettiin mediakasvatuksen tärkeyttä. Tuoreimmissa AAP:n neuvoissa ikäkohtaisten rajoitusten asettaminen on edelleen tärkeää, vaikka tarkkoja suositusaikoja ja ikärajoja mediankäytölle ei enää annetakaan. Jatka lukemista..

1 2 3 5
1 2 3 5