07/12/2017

Kokonaisvaltainen mediakasvatus ponnistaa arvoista ja yhteistyöstä

Teknologisoituvassa maailmassa digitaalisten virtausten, prosessien ja algoritmien ymmärrys sekä kriittisen teknologiakasvatuksen kysymykset korostuvat entisestään mediakasvatuksessa. Mihin tavoite tukea turvallisuutta tai osallisuutta digitaalisissa ympäristöissä lopulta perustuu?

Samaan aikaan esimerkiksi sosiaalinen media sekä sen tuottajat ja käyttäjät rakentavat identiteettejä ja muokkaavat ihmisten välisiä suhteita ja ryhmien dynamiikkaa. Siksi vuorovaikutustaitojen tarve ja esimerkiksi empatian merkitys mediataitona kasvavat. Millaisia arvoja nämä näkökulmat voisivat pitää sisällään?

Monelle mediakasvattajalle työn kipinä piilee mediakasvatuksen kytkeytymisessä yhä uusiin arjen, työelämän ja yhteiskunnan osa-alueisiin, jotka koskettavat kaikenikäisiä. Arvojen äärelle pysähtyminen voi auttaa mediakasvatusta toteuttavia ja kehittäviä luotsaamaan tärkeää työtään muuttuvissa mediakulttuureissa ja olosuhteissa. Muutokset pitävät liikkeessä, mutta mikä tukisi kestävää ja monialaista mediakasvatusta muuttuvien ilmiöiden äärellä?
Jatka lukemista..

09/11/2017

Digihyvinvointi – hyvä huono termi mediakasvatukseen

Hyvinvoinnin edistäminen on yksi kasvatustyön keskeisistä tavoitteista, niin myös mediakasvatuksen. Me mediakasvattajat tarvitsemme tietoa eri-ikäisten ihmisten hyvinvoinnista ja digitaalisen median käytön/käyttämättömyyden yhteyksistä siihen. Tiedon avulla voimme suunnata, suunnitella ja toteuttaa mediakasvatusta, joka tukee hyvinvointia. Siksi minusta on mahtavaa, että Mediakasvatusseura kokoaa asiantuntijoita hyvinvoinnin eri osa-alueilta käsittelemään media-arjen ja hyvinvoinnin suhdetta Digihyvinvointia näkyvissä! Visiointiseminaariin 30.11. Helsinkiin. Jatka lukemista..

04/10/2017

Digitaalista kuilua kuromassa – miten tukea ikäihmisiä sähköisten palveluiden käyttöönotossa?

Digitaalinen kuilu tai digitaalinen kahtiajako kuvaa informaatioteknologian yleistymiseen liittyvää eriarvoistumista. Esimerkiksi pankkien ja virastojen palveluiden siirtyessä yhä enemmän nettiin, vähenevät mahdollisuudet perinteiseen kasvokkaiseen asiointiin. Taitojen puute tai haluttomuus ottaa haltuun uusia sähköisiä palveluita johtaa siihen, että osa kansalaisista on vaarassa jäädä sivuun uusista palveluista ja tekniikasta. Tietotekniikkaosaaminen edellytetään arjessa siinä määrin, että sen puutteesta on tullut yksi syrjäytymisen määräävä tekijä. Jatka lukemista..

05/09/2017

Mediakohujen jäljillä

Media on ollut tärkeässä roolissa nostaessaan aiheita yhteisen keskustelun kohteiksi. Tämä rooli on muuttunut internetin ja sosiaalisen median myötä. Tiedottaminen on nopeutunut ja asioiden tarkistaminen ja tiedon jakaminen nopeutunut. Nyt media myös poimii yhteisen keskustelun kohteita ja tekee niistä juttuja, usein kuvaten ilmiöitä emotionaalisesti latautuneella kielellä, kuten termeillä ’somemyrsky’ tai ’someraivo’. Joskus kuvaus on osuva, mutta usein jopa perusteltu kritiikki leimataan tyhjäksi tunteiluksi. Jatka lukemista..

09/08/2017

Media- ja digitaidot kuuluvat kaikille

Mediataidot ovat tärkeitä digiajan kansalaistaitoja. Nämä taidot kuuluvat kaikille – myös erityisryhmien nuorille. Usean selvityksen mukaan Suomessa on kuitenkin isoja aukkoja erityisryhmien nuorten mediakasvatuksessa. Erityisesti näkö-, kuulo- ja kehitysvammaisten nuorten sekä maahanmuuttajanuorten mediankäytön tunnistaminen ja mediakasvatus edellyttävät kehittämistoimia. Erityisnuoret ja digiajan osallisuus -hanke otti tästä kehittämishaasteesta kopin ja kehitti erityisryhmien nuorten mediakasvatuksen työtapoja ja menetelmiä. Jatka lukemista..

13/06/2017

Tietosuoja-asetus on tasapainoilua yksityisyyden ja valvonnan välillä

Lapsen oikeuksien sopimus on kaikista laajimmin ratifioitu kansainvälinen ihmisoikeussopimus. Sen perusteella lapsen oikeudet kuuluvat jokaiselle alle 18-vuotiaalle. Lapsen oikeuksien sopimuksessa on neljä perusperiaatetta, jotka täytyy huomioida kaikessa lasta koskevassa päätöksenteossa. Nämä periaatteet ovat lapsen etu, syrjimättömyys, lapsen oma näkemys sekä lapsen kasvu ja kehitys.

Toukokuussa 2018 aletaan soveltaa EU:n tietosuoja-asetusta. Tietosuoja-asetuksen vaikutuksesta lapsen oikeuksiin keskusteltiin Finnish Safer Internet Centren (FISIC) järjestämässä keskustelutilaisuudessa kesäkuun alussa. Jatka lukemista..

06/06/2017

Pahat ja laiskat vanhemmat pilaavat medialla lastensa elämän?

Mediavanhemmuus, eli vanhempien oma mediankäyttö ja heidän roolinsa lasten mediankäytössä on aihe, joka on saanut runsaasti palstatilaa viime aikoina: ”Puhumattomat kolmevuotiaat uusi ilmiö – some varastaa vanhempien ajan”; ”On järkyttävää, miten älypuhelimiin koukussa olevat vanhemmat laiminlyövät lapsiaan”; ”Laiskojen vanhempien lapset pelaavat eniten”. Kuten jo pelkistä otsikoistakin voi päätellä, kerronta on korutonta: vanhemmat ovat addikteja, välinpitämättömiä ja/tai laiskoja ja lapset kärsivät. Jatka lukemista..

19/04/2017

Heikko mediarepresentaatio vaikuttaa fanikulttuuriin ja lasten itsetuntoon

Jos on lainkaan seurannut viimeisen kahden vuoden aikana uusiin elokuviin liittyvää keskustelua esimerkiksi netissä, on tuskin voinut välttyä vihaisilta kommenteilta siitä, kuinka klassikkoelokuvia tai elokuvasarjoja pilataan laittamalla päärooleihin naisia. Pari vuotta sitten nettimaailmassa meuhkattiin Star Wars: The Force Awakens –elokuvasta ja siitä, kuinka Star Wars –franchise sai ensimmäisen naispääroolinsa. Naissankarin Reyn karakterisointi oli kritisoijien mielestä epäuskottava ja hahmo liian taitava ja täydellinen huolimatta siitä, että Reyn karakterisointi ei juuri poikkea Luke Skywalkerin karakterisoinnista. Toisin sanoen, katsojat ovat valmiita hyväksymään Luke Skywalkerin täydellisyyden ja samastumaan häneen, mutta samat piirteet Reyn kohdalla ovat epäuskottavia ja tekevät hahmosta huonon. Samanlaista debattia käytiin vielä tänä talvena, kun Rogue One: A Star Wars Story -elokuvan päähenkilö oli myös nainen. Jatka lukemista..

10/04/2017

Kooste: Mediakasvatusseura NUORI2017-tapahtumassa

Jatka lukemista..

21/02/2017

Coding Comes to Schools in Finland and South Korea

In this short blog post, two students of media education compare basic education curricula of South Korea and Finland, and take a look at the similarities and differences in the ways coding is integrated in the recently reformed curricula. The publication ”Coding in Schools: Comparing Integration of Programming into Basic Education Curricula of Finland and South Korea” can be read here.


Jatka lukemista..

1 2 3 6
1 2 3 6