Pirjo Sallmén's blog



Jotain tarttis tehdä

Kevät on hujahtanut erilaisten kirjallisten töiden parissa. On tullut väännettyä rautalankamallia siitä mitä kirjastojen mediakasvatus oikein on ja kuinka sitä toteutetaan.
Toivottavasti sillä saadaan jotkut epäilijät vakuuttuneiksi siitä, että kyllä mediakasvatus on kirjastojenkin asia.
Mediakasvatus sanana on tökkinyt pitkään ja onkin ehdotettu tilalle sanaa mediasivistys. Kirjastojen konseptiin se kyllä istuisi, sillä sivistystähän sieltä on aina haluttu tarjota.

Pääsääntöisesti mediakasvatus on tavoittanut kirjastotyöntekijät, ja hommaa tehdään täydellä vauhdilla. Hienoja projekteja on virinnyt ympäri Suomen ja uusia mediakasvatuksen osaajia ruvetaan kouluttamaan syksyllä.

Yksi hankalimmista tehtävistä tässä kirjastojen mediakasvatuksessa on ollut tuoda asia muiden (kirjaston ulkopuolisten tahojen) tietoisuuteen. Kirjasto nähdään edelleenkin niin kirjapainotteisena, että muiden medioiden olemassaolo kirjastojen tarjonnassa usein unohtuu. Kirjastoalan ammattilaisia ei myöskään pidetä erityisinä pedagogeina.

Pelottavan yleisenä näkemyksenä pidetään kirjastotyöntekijöiden näkymättömyyttä ja harmaata olemusta.
Erno Paasilinna väitti 1973 Synnyinmaan muistoissa, että" kirjastonhoitaja on luetteloimisoppinut varastonhoitaja, pitkä ja veretön kutsumusneiti, jolla on selkämysten lukemisesta silmät poikittain päässä. Kun hän kaatuu kuolleena kirjaston lattialle, tilalle leijaa toinen neiti: "Neiti perehtyy sääntöihin ja vetää langan yksiöönsä, ettei eksy ulkona. - - Kirjat ovat koko maailma, muuta maailmaa ei ole."

Ei kai se kuitenkaan enää näin ole?

Jotain pitäisi kuitenkin tehdä, että tämä kirjastojen markkinointipuoli saataisiin hieman toiselle tolalle, ja että kirjastot näyttäytyisivät käyttäjilleen muinakin kuin pölyisinä kirjavarastoina.

Edelleenkin jaksan uskoa, että mediakasvatus on hyvä tapa tuoda esiin kirjastoväen monipuolinen osaaminen. Kirjastoista löytyy pelien asiantuntijoita, kirjavinkkauksen mestareita. sanataiteen taitajia, tiedonhaun päteviä opastajia, tekijänoikeuskysymysten asiantuntijoita, tietoturvaan perehtyneitä, kirjallisuuteen monipuolisesti perehtyneitä, erilaisten tietokoneohjelmien taitajia, soittajia, laulajia, satutätejä ja -setiä jne.

Mitä muuta vielä tarvitaan?

Tietysti näkyminen mediassa ja sosiaalisessa mediassa ei olisi ollenkaan pahitteeksi.

Kesäterveisin Pirjo
 

Comments

En usko, että kirjaston

En usko, että kirjaston tarvitsee hirveästi laajentaa tuota osaamisrepertuaaria - kyllä se taitaa olla markkinointikysymys ja uusien palvelujen kirjastokohtainen, ehkä yleinenkin tiedotustyö. Ei auta, että vain kirjaston ilmoitustaululla on tiedote eri palveluista. Myös koulut, nuorisotyö ja seurakunnat sekä muut yleiset tahot voisivat hyödyntää kirjastoa ehkä laajemminkin. Eilen palaverissa visioitiin elävää kirjastoa, josta voisi lainata esim. Runescapea pelaavia poikia ja YouTube-videoita väsääviä tyttöjä kertomaan aikuisille aiheesta ja vastaamaan kysymyksiin...

Voisiko järjestää tempauksia, kirjastopäiviä tai muita tilaisuuksia, joina kirjaston palveluja tehdään tutuksi? Hyviä ajankohtia voisivat olla mediaan liittyvät ajat, kuten tekijänoikeuspäivä, tietoturvaviikko, tietoyhteiskuntapäivä, sanoma- ja aikakauslehtiviikot, lasten oikeuksien päivä, sananvapauden päivä... Näitähän riittää. Ohjelmaan vaan työnäytteitä kirjaston ammattilaisilta ja tiedotusta mikä kaikki on mahdollista omassa kirjastossa. 

Voimia kesän korvilla,

Anniina

Mediakasvatusseura ry, Sällskapet för Mediefostran r.f
www.mediakasvatus.fi/seura


Bookmark and Share