Mediakasvatus.fi

Mediakasvatuksen eurooppalaiset edistäjät kokoontuivat Euromeduc-tapaamiseen 21.–24. lokakuuta syyssateissa Italian aurinkorannalla Bellariassa. Osallistujia puhuttivat varsinkin aihealueen käsitteet, esimerkiksi kumpi tulee ensin: mediakasvatus vai medialukutaito? Lisäksi pohdittiin, onko olemassa erityistä eurooppalaista lähestymistapaa medialukutaitoon. Tarvetta konsensukseen näkyi olevan, samoin tarvetta erottautumiseen suhteessa määrittelyn kentille asettunutta UNESCOn globaalia näkökulmaa.

Keskustelua käytiin muun muassa yhdessä konferenssin pääistunnoista. Alustajina toimivat Gunnar Magnusson Euroopan komission mediaohjelmasta, Andreas Szalay EU:n aluekomiteasta ja Vladimir Gai Unescosta.

Yhdenmukainen medialukutaito koko Eurooppaan?

Gunnar kertoi olevansa vasta ensimmäistä vuotta mediaohjelmassa, mutta luetteli virkamiehen varmuudella kaikki medialukutaidon eteen tehdyt asiat useammalta vuodelta, esimerkiksi medialukutaidon eksperttiryhmän ja tehtyjä sekä tulossa olevia selvityksiä. Hän kertoi, että lähtökohtana on elinikäisen oppimisen edistäminen, koska medialukutaito on perustavanlaatuinen taito kaikille eurooppalaisille nyky-yhteiskunnassa. Siis ”access, evaluate ja create communications” kuten medialukutaito komission näkökulmasta määritellään. Gunnarin mielestä on vaikea päätyä yhdenmukaiseen medialukutaitoon Euroopassa, koska tilanne jäsenvaltioissa on niin erilainen. Joka tapauksessa ajankohtaista on hyvien mediakasvatuksen käytäntöjen levittäminen ja medialukutaidon arviointikriteerien rakentaminen. Kansalaiset tarvitsevat analyyttisia taitoja ja lisää ymmärrystä varsinkin digitaalisesta kulttuurista.

Andreas kertoi heti, ettei hän ole asiantuntija tässä asiassa, mutta hän on seurannut sektoria pitkään aluekomiteassa. Se on perustettu vuonna 1994 Euroopan Unionissa tarjoamaan alueellista konsultointia jäsenvaltioissa. Andreaksen mukaan meidän tulee kunnioittaa sitä tosiasiaa, että emme voi puhua koulutuspolitiikasta mukaan lukien mediakasvatus vain yhdellä tavalla, koska se on jäsenvaltioiden oma asia. Meidän tulee puhua ennemmin yhteistyöstä, myös suhteessa alueellisiin toimijoihin. Hän sanoi, että tärkeintä on rohkaista jäsenvaltioita kouluttamaan kansalaisia digitaitoihin ja arvioida medialukutaitoa.

Ihmisellä on oikeus informaatio- ja medialukutaitoon

Vladimir työskentelee medialukutaidon parissa Unescossa, joten hänen näkökulmansa oli globaali. Hän toi käsittelyyn kokonaan uuden nimen asialle: media- ja informaatiolukutaito. Miksikö? Globaalissa ympäristössä on havaittu helpommaksi lähestyä jäsenvaltioita tällä käsitteellä kuin pelkällä medialukutaidolla, siis termillä haetaan yhteistä kieltä poliitikkojen kanssa ympäri maailmaa. Joka tapauksessa media- ja informaatiolukutaidolla UNESCOssa tarkoitetaan ”critical communication and creative participation” eikä kriittisyys kuulemma tarkoita yksistään negatiivista asennetta vaan arvioivaa ja uutta luovaa näkökulmaa. Media- ja informaatiolukutaidon ajatellaan olevan Vladimirin mukaan ihmisoikeus. UNESCO aikoo pitää esillä mediakasvatusta jatkossakin, koska ympäri maapalloa on kiinnostuttu media- ja informaatiolukutaidosta. Esimerkiksi Saudi-Arabiassa järjestettiin ensimmäinen medialukutaitokonferenssi vuonna 2007.  Parhaillaan suunnitellaan globaalia mediakasvatuksen opetussuunnitelmaa tueksi kaikille jäsenvaltioille.

Yleisön joukosta Andrew Burn Lontoon yliopistosta ilmoitti heti, ettei hän kannata informaatio-lisäkettä. Hän kysyi, mihin on unohdettu kulttuurin näkökulma? Kuka ajattelee esimerkiksi musiikkia pelkästään informaationa? Hän peräsi käsitepohdintojen jatkamista. Brittiläisen mediakasvatusseuran puheenjohtaja Cary Bazalgette haastoi jo toistamiseen konferenssin aikana käsite-erotteluun ja pohtimaan, kumpi on tärkeämpi käsite julkisessa puheessa medialukutaito vai mediakasvatus? Itse hän kannattaisi mediakasvatusta, koska sillä on oma historia ja esimerkiksi opettajat tunnistavat sen. Hän korosti, että kyse on kahdesta eri asiasta: mediakasvatus on pedagoginen prosessi ja medialukutaito sen mahdollinen lopputulos ja substanssi. Italiaksi kommentoinut eräs konferenssin osallistuja ehdotti, että korostaisimme Euroopassa meitä yhdistäviä sananvapautta ja demokratiaa, jotka voivat toteutua ja jatkua medialukutaidon myötä.

Burn tarjoaa asiantuntemustaan suomalaisille

Minä olin ainoa suomalainen pääosin ranskaa ja englantia puhuvien osallistujien keskuudessa. Paikalla oli yhteensä kolmisensataa tutkijaa, opettajaa, mediakasvatusjärjestöjen edustajia ja median ammattilaista. Lähestulkoon kaikki olivat osallisina johonkin menossa tai tulossa olevaan EU-hankkeeseen. Minut oli kutsuttu puhumaan yhteen työpajoista teemasta ”Media Literacy: Appropriation and Empowerment”. Mielenkiintoisena pidin erityisesti peleihin ja mediakasvatukseen keskittynyttä työpajaa, jossa pyrittiin määrittelemään uudelleen medialukutaitoa. On hienoa, että pajassa esiintynyttä professori Andrew Burnia saamme kuulla täällä Suomessakin 3. joulukuuta Turussa Mediakasvatusseuran järjestämässä seminaarissa.

tutkija Sirkku Kotilainen, Mediakasvatusseuran asiantuntija