Mediakasvatus.fi

Vietämme parhaillaan lasten oikeuksien juhlaviikkoa, jota Mediakasvatusseura juhlisti järjestämällä keskustelutilaisuuden yhdessä Pelastakaa Lapset ry:n kanssa. Kuulimme tilaisuudessa lyhyen alustuksen lasten oikeuksien sopimuksen ja medialukutaidon risteyskohdista, joiden pohjalta lähdimme keskustelemaan medialukutaidon kehittämisen toteutumisesta Suomessa.

Lataa alustusesitys PDF:nä

"Jos keskitytään vain lasten suojelun näkökulmaan puhuttaessa lasten oikeuksista, on näkökulma liian kapea. Lapsi ei ole vain kohde vaan myös tekijä, tulkitsija ja kokija." (pääsihteeri Hanna Markkula-Kivisilta, Pelastakaa Lapset"

"Suomi saanut vuonna 2005 huomautuksia komitealta lasten oikeuksien sopimukseen liittyvistä asioista. Ihmisoikeuskasvatuksen puuttuminen perusopetuksen kansallisesta opetussuunnitelmasta sekä lasten altistuminen väkivallalle ja hyväksikäytölle nettiympäristöissä olivat huomautettavien asioiden listalla." (lasten oikeuksien asiantuntija Sointu Möller, Pelastakaa Lapset)

Yleisiä keskustelun aikana tehtyjä huomioita:

• Vanhempien tehtävä on neuvoa ja opastaa median käyttöön liittyvissä asioissa, mutta tuntuu, että heillä ei ole riittävästi tietoa aiheen käsittelemiseksi. Miten saada kaikki vanhemmat kiinnostumaan omien lasten mediankäytöstä ja yleisesti mediamaailmasta.
• Vanhemmat ovat Suomessa ylpeitä siitä, että heidän lapset ovat itsenäisiä. Suomi lienee ainoita maita, joissa lapset viettävät niin paljon aikaa yksin esimerkiksi koulun jälkeen. Lapset tarvitsevat aikuisia maailmaansa, heitä ei saisi jättää esimerkiksi medioiden ääreen "päivähoitoon". Miten saada yleistä ilmapiiriä muuttumaan perhekeskeisemmäksi - ovathan perheet kautta aikojen pelanneet esimerkiksi lautapelejä, miksi he eivät pelaisi yhdessä myös digitaalisia pelejä?
• Juhlapuheissa lasten oikeudet ovat merkittävästi näkyvillä, mutta mitä tapahtuu - vai tapahtuuko mitään - juhlapuheen jälkeen? Kuka kantaa vastuun mediakasvatuksen toteutumisesta lasten oikeuksien näkökulmasta? Tällä hetkellä tilanne on lapsia eriarvoistava. Kuka tai ketkä koordinoisivat valtakunnallisen medialukutaitokampanjan, jonka pääviesti tavoittaisi vanhemmat?
• Lasten oikeudet tuovat mukanaan myös velvollisuuksia. Näistä olisi kerrottava lapsille ja nuorille paljon enemmän. Vaikka aikuinen ei tunne lasten mediamaailmaa, hän voi silti onnistua kasvattajana tukemalla, neuvomalla ja ohjaamalla oikeita valintoja kohti. Mediakasvatus on ennen muuta kasvatustyötä, ei teknistä osaamista.

Vilauksia lasten oikeuksiin medialukutaidon vaatimuksen näkökulmasta

Seuraavassa avaan lasten oikeuksien sopimusta mediakasvatuksen näkökulmasta. Sana on vapaa, kommentoikaa, korjatkaa, lisätkää! Nämä eivät ole siis kiveen kirjoitettuja totuuksia. Kursivoidut sitaatit ovat Lapsiasiainvaltuutetun julkaisemasta lasten oikeuksien koosteesta.

12. artikla
Lapsella on oikeus vapaasti ilmaista mielipiteensä kaikissa itseään koskevissa asioissa. Lapsen mielipide on otettava huomioon hänen ikänsä ja kehitystasonsa mukaisesti.

Pienelläkin lapsella on mielipide omaan elämäänsä liittyvissä asioissa, joita aikuisten on syytä kuunnella. Mediasisältöjä sekä lapsille suunnattuja palveluita kehittäessä on kuunneltava myös lasten mielipiteitä. Nuorten ääni on saatava kuuluviin tehtäessä heitä koskevia päätöksiä ja nuoria on kannustettava osallisuus- ja vaikuttamistyöhön.

13. artikla
Lapsella on mielipiteidensä ilmaisemiseksi oikeus hakea, vastaanottaa ja levittää tietoa ja ajatuksia vapaasti, kunhan se ei loukkaa muiden oikeuksia.

Aikuisella on vastuu tukea lapsen tiedonhaun taitojen kehittymistä, mielipiteen ja tiedon julkaisemista painetuissa ja sähköisissä medioissa sekä neuvoa tiedon julkaisuun ja levitykseen liittyvissä asioissa kuten tekijänoikeuksien huomioimisessa.

16. artikla
Lapsella on oikeus yksityisyyteen, kotirauhaan ja kirjesalaisuuteen. Hänen kunniaansa tai mainettaan ei saa halventaa.

Aikuinen on velvollinen kunnioittamaan lapsen yksityisyyttä myös sähköisten medioiden maailmassa. Lapsella on oikeus tulla suojelluksi mediamaailmassa kiusaamiselta, häirinnältä ja loukkaamiselta. Tässä tiedonjaolla ja valistustyöllä mm. kouluissa on tärkeä rooli.

17. artikla
Lapsella on oikeus saada tiedotusvälineiden kautta sellaista tietoa, joka on tärkeää hänen kehityksensä ja hyvinvointinsa kannalta. Lasta tulee suojella hänen hyvinvointinsa kannalta vahingolliselta tiedolta ja aineistolta.

Medioiden haitallisilta aineistoilta kuten väkivallalta suojeleminen on tärkeää. Tässä vaaditaan viranomaisten, toimijoiden ja vanhempien sekä oppilaitosten ja kulttuuritoimijoiden yhteistyötä. Yhtälailla tärkeää on tuottaa lapsille sopivia mediasisältöjä: kirjoja, pelejä, elokuvia, jotka tukevat lapsen kehitystä kussakin kehitysvaiheessa.Tässä puolestaan mediantuotannolla sekä mediatuotantojen tukijoilla on erityinen rooli.

19. artikla
Lasta on suojeltava kaikelta väkivallalta, välinpitämättömältä kohtelulta ja hyväksikäytöltä.

Lapsella on oikeus tulla turvatuksi mediamaailmassa liikkuessaan. On kehitettävä aikuisten verkosto, joka toimii turvallisena tukena ja neuvojana esimerkiksi verkkomaailmoissa. Lapsille on tarjottava riittävät työkalut häirinnän ja hyväksikäytön ennalta estämiseksi ja uhkista ilmoittamiseksi.

Hyvää lasten oikeuksien viikkoa kaikille!

Anniina Lundvall, Mediakasvatusseuran koordinaattori