Yhteisöjäsenet

Yhteisöjäsenet 2010

Tärkeä osa Mediakasvatusseuraa ovat yhteisöjäsenet. Yhteisöjäsenet voivat toimia tiiviisti seuran rinnalla ja ottaa osaa hankkeisiin ja tapahtumiin. Yhteisöjäsenten edustajia on myös mukana yhdistyksen hallituksessa.

Yhteisöjäsenen jäsenmaksu on vähintään 100 euroa. Yhteisöjäsen voi tukea yhdistystä myös suuremmalla summalla. Maksu kattaa yhteisöjäsenen yhteyshenkilön jäsenmaksun.

Yhteisöjäsenten kanssa:

tuotetaan yhteisiä tapahtumia
julkaistaan esim. yhteisesitteitä
tehdään yhteisiä kannanottoja mediakasvatuksen edistämiseksi
keskustellaan ja neuvotellaan mediakasvatuksen edistämisestä
levitetään tietoa mediakasvatuksesta.

Ilmaisupäiväkoti Illusia

Ilmaisupäiväkoti Illusia on 10 vuotta toiminut yksityinen päiväkoti, joka toimii Vantaalla. Illusiassa on 54 alle kouluikäistä lasta ja 11 aikuista. Päiväkodin toiminnan punaisena lankana kulkee ilmaisullisuus kaikessa monimuotoisuudessaan: Illusiassa tutkitaan ja opitaan elämää kokeilemalla, tekemällä, pohdiskelemalla, keskustelemalla ja leikkimällä luovuuden eri ilmenemismuotoja hyödyntäen.

Miten mediakasvatus näkyy Illusiassa, päiväkodin johtaja Kati Rintakorpi?
Illusiassa on tiedostettu, että lapset elävät mediakulttuurissa ja heille pyritään antamaan valmiuksia tuottaa ja käyttää mediaa turvallisesti, luovasti ja omaa elämää rikastavasti. Media on valjastettu yhdeksi varhaiskasvatuksen ja luovuuden ”työkaluksi” ja siihen pyritän pureutumaan oman tekemisen (kuvat, äänet, sarjakuvat, videot, animaatiot, valokuvat, tarinat, kirjat, lehdet) kautta. Mediakasvatus kutoutuu muuhun varhaiskasvatukseen eikä ole itseisarvo, vaan osa kulttuuriamme.

Teette kiinnostavia projekteja yhdessä lasten kanssa, kertokaa niistä.
Lapsia, heidän leikkejään ja keskustelujaan havainnoimalla ja dokumentoimalla sekä vanhempien kanssa keskustelemalla pyrimme löytämään aihekokonaisuuksia, joiden parissa voimme työskennellä pitkäjänteisesti ja motivoituneesti. Näihin projekteihin nivotaan varhaiskasvatuksen orientaatiot ja esiopetuksen sisältöalueet tavoitteelliseksi ja lapsilähtöiseksi kokonaisuudeksi. Esimerkkinä parin vuoden takainen kuunnelma, jossa kirja Mio, poikani Mio ja Ateneumin taideteokset kohtasivat toisensa sulassa sovussa lasten keksimässä elämyksellisessä tarinassa, jossa lapset käsittelivät itseään askarruttavia kysymyksiä elämästä. Pienempien lasten kanssa projektit kasvavat usein jonkin tarinan tai vaikkapa käsinukkehahmon pohjalta. Pienimpien kanssa projekteissa on usein läsnä perheteema tavalla tai toisella.

Teette paljon yhteistyötä lasten perheiden kanssa ja myös eri tahojen kanssa. Kertokaa hieman siitä ja miten yhteistyö näkyy Illusian arjessa?
Yhteistyön perusta on ihmisten kohtaaminen ja välittäminen: paneudumme kohtaamisiin ja annamme aikaamme – itse asiassa sehän on perheiden aikaa. Pyrimme kuuntelemaan tarkasti, mitä meille kerrotaan ja olemaan avoimessa vuorovaikutuksessa persoonina, emme ”tarhan täteinä”. Myös vanhemmat ovat meille yksilöitä, joiden etunimiä pyrimme käyttämään ”Villen äiti” –roolinimen sijaan.

Kasvokkaisten kohtaamisten lisäksi Illusiassa käytetään runsaasti mediavälineitä myös yhteistyökanavana vanhempien kanssa: lähetämme päivittäin vanhemmille valokuvia ja kuulumisia sähköpostitse pyrkien lisäämään heidän osallisuuttaan lastensa elämään päiväkodissa. Lisäksi koostamme vuosittain jokaiselle lapselle oman digitaalisen kasvunkansion, jonka avulla pyrimme tekemään näkyväksi lapsen elämää ja oppimista pitkällä tähtäimellä.

Mitä eväitä lapset saavat tulevaisuutta varten ilmaisupäiväkoti Illusiasta?
Paras anti voisi olla terveellä tavalla luottavainen suhtautuminen itseen ja maailmaan. Asioita voi hallita, niistä voi ottaa selvää ja oppia yksin ja yhdessä muiden kanssa useilla eri tavoilla. Elämään kannattaa suhtautua uteliaasti ja nauttia!

Lue aikaisemmat yhteisöjäsen esittelyt tästä.

YHTEISÖJÄSENET (2010)

Liity yhteisöjäseneksi tästä

AIKAISEMMAT YHTEISÖJÄSENESITTELYT

Aikakausmedia

Aikakausmedia on aikakauslehtijulkaisijoiden toimialayhteisö. Liitto tunnettiin aikaisemmin Aikakauslehtien liittona, mutta nimike muutettiin alkuvuodesta 2008 Aikakausmediaksi, sillä aikakauslehdet ovat kehittyneet monipuolisiksi viestintävälineiksi, jotka sisältävät perinteisten paperilehtien myös sähköisiä palveluja. Näin uusi nimi kuvaa paremmin muuttunutta mediamaisemaa.

Aikakausmedia tunnetaan Aikakauslehti opinnoissa -toiminnasta, johon kuuluvat koulujen aikakauslehtipäivä, koulutukset ja monipuoliset oppimateriaalit aikakauslehtien käytön tueksi kouluissa. Aikakausmedia palkitsee myös vuosittain Vuoden Mediakasvattajan. Palkinto myönnetään henkilölle, joka on ansioitunut lasten tai nuorten mediakasvatustyössä, medialukutaidon opetuksessa ja erityisesti aikakauslehtien opetuskäytössä. Viime vuonna palkittiin mikkeliläinen äidinkielen opettaja Sari Noponen.

Aikakausmedia on ollut mukana Mediakasvatusseuran toiminnassa alusta alkaen. Liitolla on oma mediakasvatuspäällikkö Hanna Niinistö, joka vastaa Aikakausmedian mediakasvatustoiminnasta. ”Olemme hyötyneet Mediakasvatusseuran jäsenyydestä monin tavoin” mediakasvatuspäällikkönä pian kaksi vuotta toiminut Hanna kertoo. ”Tärkeää on verkostoituminen ja se että pääsee pohtimaan ja ajamaan yhdessä mediakasvatusasioita. Yhteistyötä tekemällä näkee mediakasvatuksesta monenlaisia näkökulmia.”

Mediakasvatusseuran yhteisöjäsenyydestä hyötyy myös tiedotusasioissa. Mediakasvatusseura tiedottaa yhteisöjäseniensä toiminnasta, kampanjoista, materiaaleista ja muusta mediakasvattajia kiinnostavasta sisällöstä mm. uutiskirjeiden ja verkkosivuston avulla. Uutiskirjeitä vastaanottaa kuukausittain lähes 1000 vastaanottajaa ja mediakasvatus.fi-sivustoa selaavat tuhannet suomalaiset kuukausittain.

Tiesitkö tämän?
Aikakauslehti opinnoissa – toiminta on globaalillakin tasolla uniikkia. Tiettävästi missään muualla maailmassa eivät aikakauslehdet ole niin tiiviisti mukana koulujen mediakasvatustyössä kuin Suomessa.

Lue lisää Aikakausmedian mediakasvatustyöstä Aikakausmedian kotisivuilta!

AV-TUOTTAJIEN TEKIJÄNOIKEUSYHDISTYS TUOTOS RY

Tuotos ry on elokuva- ja av-tuottajien järjestöjen perustama tekijänoikeusyhdistys, joka edustaa yli 500 kotimaista tuotantoyhtiötä sekä noin 6 000 ulkomaista tuottajaa. Tuotoksen tehtäviin kuuluu sopia av-tallenteiden käytöstä tuottajien puolesta silloin, jos tallennekohtainen sopiminen on vaikeaa. Se sopii tuottajien puolesta elokuva- ja av-teosten opetuskäytöstä – Tuotos onkin tärkeä linkki silloin, jos koulussa halutaan järjestää elokuvanäytös.

Miksi koulujen pitää maksaa elokuvien näyttämisestä lapsille opetustarkoituksessa, Tuotos ry:n toiminnanjohtaja Kirsi Niittyinperä?

Kaikki oppimateriaali maksaa. Kirjat, vihot, kynät, tietotekniikka, kouluruoka maksavat. Näin on myös elokuvien ja muiden av-teosten kanssa. Elokuvien tekeminen on liiketoimintaa siinä missä oppikirjojen kustantaminenkin. Elokuvien käyttötarkoitus huomioidaan hinnassa; opetuskäyttö on hinnoiteltu huomattavasti kaupallisia käyttöjä edullisemmaksi.

Miten opetuskäyttölupa eli oikeus näyttää elokuvia koulussa hankitaan?

Tuotoksesta saa kotimaisten elokuvien opetuskäyttöluvan ottamalla meihin yhteyttä. Vaihtoehtoja on kaksi: joko hankkia jatkuva lupa, joka kattaa www.tuotos.fi -osoitteesta löytyvät elokuvat ja maksaa kaksi euroa (+alv) per oppilas per lukuvuosi tai hankkia oikeus yksittäiseen esityskertaan. Tällöin hinta on elokuvan pituudesta riippuen yksittäiselle luokalle 30-120 euroa ja koko kouluasteelle 60-240 euroa. Lisätietoja löytyy nettisivuiltamme: www.tuotos.fi

Voiko elokuvia sitten näyttää vapaasti pienemmille ryhmille, kuten iltapäiväkerholaisille?

Elokuvan näyttämiseen tarvitaan aina lupa. Opetuskäyttölupa kattaa opetussuunnitelman mukaisen toiminnan. Se kattaa elokuvakerhotoiminnan, jos kerho on osa esim. mediakasvatusta tai äidinkielen opetusta. Lupa kattaa myös koulun tiloissa pidetyn aamu- ja iltapäiväkerhotoiminnan.

Tuotos on aktiivisesti mukana mediakasvatustyössä. Järjestö on mm. tuottanut yhteistyössä Koulukinon, Suomen elokuvakontaktin, Valtion elokuvatarkastamon ja Mediakasvatusseuran kanssa Elävät kuvat, elävä koulu-esitteen, jota on jaettu jo useita tuhansia kappaleita muun muassa messuilla ja muissa tapahtumissa.

Pidämme mediakasvatusta tärkeänä aiheena kouluissa, kertoo Kirsi Niittyinperä. Se opettaa arvioimaan eri lähteistä tulvivaa informaatiota ja käsittelemään erilaisia aiheita kokonaisvaltaisesti. Parhaimmillaan se on hyödyllistä ja hauskaa. Av-alan tekijänoikeusjärjestön intressissä on, että elokuvat ja av-teokset ovat tarkoituksenmukaisessa käytössä kouluissa ja oppilaitoksissa - tietysti luvan kanssa!

Tiesitkö tämän?
• Kun koululla on Tuotoksen myöntämä opetuskäyttölupa, voi elokuvatallenteet hankkia lainaamalla kirjastosta, vuokraamalla videovuokraamosta, ostamalla liikkeestä tai tilaamalla tilauspalvelusta. Ohjelman voi myös nauhoittaa televisiosta.
• Sopimuksen piiriin kuuluvien kotimaisten elokuvien listan löydät osoitteesta www.tuotos.fi

Axxel Cityn esittelyn löydät ruotsinkielisen portaalin puolelta.

Curly ry

Curly ry on opetusministeriön tukema, mediakasvatusta tekevä nuorisoyhdistys. Yhdistys järjestää yli 13-vuotiaille nuorille mediaan liittyvää harrastustoimintaa. Curly-toiminnassa nuoret voivat tehdä mm. valtakunnallista Curly-lehteä, lyhytelokuvia ja oppia valokuvaamista, internetin käyttöä ja elokuvanäyttelemistä. Samalla tarjotaan nuorille mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa median keinoin sekä edistää nuorten kulttuuria. Toiminnassa kannatetaan myös terveitä elämäntapoja, kertoo toiminnanjohtaja Ira Kinnunen.

Millaista palautetta saatte nuorilta Curlyn tekemästä työstä?
Paras nuorilta saamamme palaute on nähdä nuorten ilo ja innostus tehdä mediaa, sekä huomata nuorten mediataitojen jatkuva kohentuminen. Toiminnassamme mukana olevat nuoret levittävät mediaosaamistaan myös muille nuorille esim. koulussa ja harrastuksissa. Saamme jatkuvasti palautetta myös esim. Curly-lehden lukijoilta. Nuorten omat mediatuotokset kiinnostavat muita nuoria. Nuoret pitävät oman äänensä kuulumista tärkeänä.

Miten Curlyn toimintaan pääsee mukaan?
Ottamalla yhteyttä Curly Median päätoimittajaan sähköpostitse curly(a)curly.fi tai puhelimitse 041 - 533 6541.

Millaista yhteistyötä teette koulujen kanssa?
Julkaisemme nuorten koulussa työstämiä mediatuotoksia, esim. lehtijuttuja. Curly-lehti osallistuu vuosittain myös Koulujen Aikakauslehtipäivään. Curly-lehtien yhteyteen on Aikakauslehtipäivään liittyen laadittu mediakasvatuksellisia tehtäviä. Myös nuorten videotuotoksia levitetään oppimateriaaliksi kouluihin. Koulujen ohella teemme paljon yhteistyötä nuorisotyöntekijöiden kanssa. Haluamme erityisesti kehittää mediakasvatusta nuorisotyön kentällä.

DIAK (Diakonia-ammattikorkeakoulu)

Diakonia-ammattikorkeakoulu (Diak) on yksityinen, valtakunnallinen verkostoammattikorkeakoulu. Viestinnän koulutusohjelmasta valmistuu medianomeja toimittajiksi sähköiseen mediaan.

Miten mediakasvatus näkyy Diakin arjessa, viestinnän lehtori Juha Sopanen?
Se näkyy vaihtoehtoisina ammattiopintoina viestinnän koulutusohjelman perustutkinnossa, täydennyskoulutuksena tarjottavina mediakasvatuksen ammatillisina erikoistumisopintoina ja kotimaan sekä kansainvälisessä hanketoiminnassa.

Moni mediakasvatuksesta kiinnostunut hankkii lisäosaamista mediakasvatuksen erikoistumisopinnoista. Kerro niistä.
Erikoistumisopinnot ovat 30 opintopisteen laajuiset. Ne on suunnattu korkeakoulututkinnon suorittaneille työelämässä mukana oleville ihmisille, jotka haluavat kehittää mediakasvatusosaamistaan. Koulutus järjestetään monimuoto-opiskeluna ja opinnot on tarkoitettu suoritettaviksi yhden lukuvuoden aikana oman työn ohella. Opiskelijat ovat lastentarhan- , luokan- ja aineenopettajia, nuorisotyöntekijöitä ja muita kasvatus- ja opetusalan ammattilaisia. Erikoistumisopintojen tavoitteena on tarjota laaja-alainen näkemys mediakasvatuksen mahdollisuuksista kunkin opiskelijan oman työn kehittämisessä. Opiskelijat ovat pitäneet tärkeänä sekä yleisluonteisempaa tietämystä mediakasvatuskentästä että konkreettisia tietoja ja taitoja mediakasvatuksen käytännön toimintamuodoista.

Kerro vähän hankkeista, joissa Diak on mukana?
Diak on mukana Turussa käynnistyneessä Open Zone -hankkeessa, jossa kehitetään maahanmuuttajien kotouttamiskoulutukseen integroitavaa mediataitojen ja medialukutaidon kehittämistä. Hankkeen tavoitteena on tuottaa koulutusmateriaalia ja malli, jota voidaan myöhemmin hyödyntää valtakunnallisesti. Diak toimii myös palestiinalaisalueilla Building Media Competence in Palestine -projektissa, jossa palestiinalaisille opetetaan kansalaisen mediataitoja avoimilla kursseilla sekä järjestetään opettajille suunnattua mediakasvatuskoulutusta.

Entä millaisia haasteita näet tulevaisuudessa?
Mediakasvatuksen toimijoiden jatkuvana haasteena on mediakasvatustietoisuuden ja -osaamisen levittäminen yhteiskunnan eri sektoreilla. Monialainen ja monipuolinen yhteistyö on välttämätöntä. Diak pyrkii tulevaisuudessakin tarjoamaan mediakasvatuskoulutusta ja kehittämään mediakasvatukseen liittyvää hanketoimintaa. Täydennyskoulutusta on mahdollista myös räätälöidä eri kohderyhmien ja työyhteisöjen yksilöllisiin tarpeisiin. Olemme avoimia myös muille yhteistyötarjouksille.

Lisätiedot ja yhteydenotot: viestinnän lehtori Juha Sopanen, juha.sopanen ( ät )diak.fi, +358400174087, www.turku.diak.fi, www.diak.fi

Mediakasvatus.fi

Yhteisöjäsenet