Arkisto: ruutuaikaviikko

Julkaisu 2.11.2016

Mediaohje: miten käsitellä lasten ja nuorten mediakulttuuria?

Mediasisällöt ja mediankäyttö ovat muodossa tai toisessa osa lasten ja nuorten jokapäiväistä elämää. Ei olekaan yllättävää, että uutismediat huomioivat uusia median käytön tapoihin liittyviä ilmiöitä. Lasten ja nuorten mediakulttuuriin liittyy edelleen virheellisiä oletuksia ja ennakkoluuloja, joita myös uutisjutut voivat huomaamattaan ylläpitää tai vahvistaa. Lapset ja nuoret ansaitsevat sen, että heidän mediakulttuuristaan ja mediankäytöstä keskustellaan asiallisesti

Uutinen 20.10.2016

Tutustu Keskustelua ruutuajasta -koosteeseen ja mediaohjeeseen!

Mediakasvatusseuran Ruutuaika-teemaviikolla 10.-14.10.2016 käsiteltiin monipuolisesti mobiilin media-ajan herättämiä kysymyksiä: Onko ruutuaikakonsepti vanhentunut? Jos on, niin millaisia suosituksia lasten ja nuorten mediankäytölle tulisi olla? Entä aikuisten? Tuoreeseen Keskustelua ruutuajasta -julkaisuun on koostettu tähän keskusteluun uusia näkökulmia avaavien Ruutuaikaviikon asiantuntijapuheenvuorojen lisäksi tiivistelmä viikolla julkaistun Ruudulla-kyselyn tuloksista sekä Jaana Wessmanin suomentamat American Academy of Pediatrics -järjestön media-aikasuositukset vuodelta

Materiaali 2016

Mediaohje lasten ja nuorten mediakulttuurin käsittelyyn

Mediasisällöt ja mediankäyttö ovat muodossa tai toisessa osa lasten ja nuorten jokapäiväistä elämää. Ei olekaan yllättävää, että uutismediat huomioivat uusia median käytön tapoihin liittyviä ilmiöitä. Lasten ja nuorten mediakulttuuriin liittyy edelleen virheellisiä oletuksia ja ennakkoluuloja, joita myös uutisjutut voivat huomaamattaan ylläpitää tai vahvistaa. Lapset ja nuoret ansaitsevat sen, että heidän mediakulttuuristaan ja mediankäytöstä keskustellaan asiallisesti

Julkaisu 20.10.2016

Ruutuaikaviikon Keskustelua ruutuajasta -kooste

Onko ruutuaikakonsepti vanhentunut? Jos on, niin millaisia suosituksia lasten ja nuorten mediankäytölle tulisi olla? Entä aikuisten?

Blogi 14.10.2016

Ruutuajan säätelystä lapsen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin vaalimiseen

Alle kouluikäisten ja pienten koululaisten perheessä moni vanhempi pinnistelee ymmärtääkseen miten digilaitteet ja se perinteisempikin media saataisiin valjastettua lapsen parhaaksi. On ohjetta ja neuvoa, on vaadetta ja suosituksia siitä, mitä, miten ja etenkin minkä verran lapset voivat aikaansa ruutujen parissa viettää. On totuttu ajattelemaan, että rajoittaminen on hyvästä ja että ruutua ei tulisi paria tuntia

Blogi 13.10.2016

Lapset ruutujen äärellä – kenellä on oikeus ja mihin?

Kaikilla lapsilla tulisi olla yhdenvertainen mahdollisuus hyvään ja turvalliseen lapsuuteen digitaalisessa mediassa. Keskustelu kohdistuu usein vain lasten suojelemiseen median käytön haitallisilta vaikutuksilta. YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen (LOS) näkökulmasta digitaalisessa mediassa tulee suojelun lisäksi ottaa huomioon myös lasten osallisuus ja tarpeet. ”Miksi keräätte Pokémoneja, miksette kerää marjoja?” Digitaalinen media on yksi elinympäristö lapsen maailmassa, jossa lapsella

Blogi 13.10.2016

Kasvatusta minuutilleen

Päällisin puolin keskustelu lasten ja nuorten ruutuajasta tuntuu hyvinkin selkeältä: elämässä on hetkiä ilman ruutuja, ja hetkiä joissa ruudut ovat läsnä. Kun jälkimmäiselle säädetään passeli aikaraja, kasvatus helpottuu ja hyvinvointi kohenee niin kasvattajilla kuin kasvatettavilla. Jos kokonaisuus olisi näin yksinkertainen, tähän ajatukseen olisi helppo yhtyä. Näin ei kuitenkaan ole. Ruutuaikakeskustelun pinnan alla piilee valtavia kysymyksiä

Blogi 12.10.2016

Ruutuajasta laatuaikaa

Kun selaan lapsille suunnattua sosiaalista mediaa Momiota, näen lasten elämän monipuolisuuden. Joku jakaa ylpeänä kuvia omista piirroksistaan. Toinen jännittää hammaslääkäriin menoa, mutta saa lohdutusta. Kolmas lainaa lempibändin lyriikoita ja kääntää niitä kiinnostuneille. Neljäs jakaa kuvan futistreeneistä. Viides pohtii, miten saada ärsyttävä pikkusisko kuriin. Kuudes iloitsee tulevasta lomamatkasta. Seitsemäs jakaa videon, jossa pelataan Minecraftia. Kahdeksas kertoo

Blogi 12.10.2016

Digitaalinen media tukee yhteisöllisyyttä ja kulttuurista osallisuutta

Erilaiset mediavälineet ja -sisällöt nivoutuvat osaksi jokapäiväistä arkeamme. Älypuhelinten, tablettien, läppärien, pelikonsoleiden, televisioiden, radioiden, sanomalehtien ja kirjojen kautta meille avautuu näkökulmia ja mahdollisuuksia maailmaan. Voimme erilaisten medioiden kautta etsiä ja saada tietoa ympäröivästä maailmasta tai voimme olla vuorovaikutuksessa toisten kanssa. Toisaalta mediat tukevat toimintaamme, osallistumista ja antavat mahdollisuuden omien ajatustemme esittämiseen. Media rakentaa siltoja ihmisten

Blogi 12.10.2016

“Miksi keräätte Pokémoneja, miksette kerää marjoja?”

Sain ensimmäisen tietokoneeni joululahjaksi 80-luvulla. Kasettiasemalla varustettu Amstrad oli hieno laite. Vielä silloin tietokoneet olivat melko harvinaisia ja melko pienen piirin puuhaa. Olivat nörttejä varten. Pelasin tosin jalkapalloa, kävin judossa, vaihdoin lentopalloon ja myöhemmin taekwondoon, joten en itse ajatellut olevani nörtti. Silloin nörtti oli vielä negatiivinen ilmaisu. Kelataanpa 30 vuotta eteenpäin. 88% 7-14-vuotiaista on käytössään

1 2
  • Uusimmat uutiset

  • Kategoriat