Arkisto: skärmtid

Blogi 14.10.2016

Ruutuajan säätelystä lapsen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin vaalimiseen

Alle kouluikäisten ja pienten koululaisten perheessä moni vanhempi pinnistelee ymmärtääkseen miten digilaitteet ja se perinteisempikin media saataisiin valjastettua lapsen parhaaksi. On ohjetta ja neuvoa, on vaadetta ja suosituksia siitä, mitä, miten ja etenkin minkä verran lapset voivat aikaansa ruutujen parissa viettää. On totuttu ajattelemaan, että rajoittaminen on hyvästä ja että ruutua ei tulisi paria tuntia

Blogi 13.10.2016

Lapset ruutujen äärellä – kenellä on oikeus ja mihin?

Kaikilla lapsilla tulisi olla yhdenvertainen mahdollisuus hyvään ja turvalliseen lapsuuteen digitaalisessa mediassa. Keskustelu kohdistuu usein vain lasten suojelemiseen median käytön haitallisilta vaikutuksilta. YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen (LOS) näkökulmasta digitaalisessa mediassa tulee suojelun lisäksi ottaa huomioon myös lasten osallisuus ja tarpeet. ”Miksi keräätte Pokémoneja, miksette kerää marjoja?” Digitaalinen media on yksi elinympäristö lapsen maailmassa, jossa lapsella

Blogi 13.10.2016

Kasvatusta minuutilleen

Päällisin puolin keskustelu lasten ja nuorten ruutuajasta tuntuu hyvinkin selkeältä: elämässä on hetkiä ilman ruutuja, ja hetkiä joissa ruudut ovat läsnä. Kun jälkimmäiselle säädetään passeli aikaraja, kasvatus helpottuu ja hyvinvointi kohenee niin kasvattajilla kuin kasvatettavilla. Jos kokonaisuus olisi näin yksinkertainen, tähän ajatukseen olisi helppo yhtyä. Näin ei kuitenkaan ole. Ruutuaikakeskustelun pinnan alla piilee valtavia kysymyksiä

Blogi 12.10.2016

Ruutuajasta laatuaikaa

Kun selaan lapsille suunnattua sosiaalista mediaa Momiota, näen lasten elämän monipuolisuuden. Joku jakaa ylpeänä kuvia omista piirroksistaan. Toinen jännittää hammaslääkäriin menoa, mutta saa lohdutusta. Kolmas lainaa lempibändin lyriikoita ja kääntää niitä kiinnostuneille. Neljäs jakaa kuvan futistreeneistä. Viides pohtii, miten saada ärsyttävä pikkusisko kuriin. Kuudes iloitsee tulevasta lomamatkasta. Seitsemäs jakaa videon, jossa pelataan Minecraftia. Kahdeksas kertoo

Blogi 12.10.2016

Digitaalinen media tukee yhteisöllisyyttä ja kulttuurista osallisuutta

Erilaiset mediavälineet ja -sisällöt nivoutuvat osaksi jokapäiväistä arkeamme. Älypuhelinten, tablettien, läppärien, pelikonsoleiden, televisioiden, radioiden, sanomalehtien ja kirjojen kautta meille avautuu näkökulmia ja mahdollisuuksia maailmaan. Voimme erilaisten medioiden kautta etsiä ja saada tietoa ympäröivästä maailmasta tai voimme olla vuorovaikutuksessa toisten kanssa. Toisaalta mediat tukevat toimintaamme, osallistumista ja antavat mahdollisuuden omien ajatustemme esittämiseen. Media rakentaa siltoja ihmisten

Blogi 12.10.2016

“Miksi keräätte Pokémoneja, miksette kerää marjoja?”

Sain ensimmäisen tietokoneeni joululahjaksi 80-luvulla. Kasettiasemalla varustettu Amstrad oli hieno laite. Vielä silloin tietokoneet olivat melko harvinaisia ja melko pienen piirin puuhaa. Olivat nörttejä varten. Pelasin tosin jalkapalloa, kävin judossa, vaihdoin lentopalloon ja myöhemmin taekwondoon, joten en itse ajatellut olevani nörtti. Silloin nörtti oli vielä negatiivinen ilmaisu. Kelataanpa 30 vuotta eteenpäin. 88% 7-14-vuotiaista on käytössään

Blogi 11.10.2016

Kenen aikaa on ruutuaika?

”Mä oon oppinut tosi paljon englantia ja avaruudellista hahmottamista ja silmä-käsikoordinaatiota”. Kun nuorelta pelaajalta kysytään pelaamisesta, oppiminen ja uudet taidot nousevat herkästi esiin. Lapset ja nuoret ovat omaksuneet sosiaalisesta hyväksytyn tavan puhua pelaamisestaan.  Samanlaista perustelua kuulee, kun pelejä puolustetaan julkisessa keskustelussa. Haittakeskustelun vastapainoksi nostetaan pelaamisen hyötyjä ja oppimista. Pelaaminen nähdään hyväksyttävänä, jos se tuottaa yleisesti

Blogi 11.10.2016

Ruutuna valkokangas

Lasketaanko elokuvateatterissa vietetty aika ruutuajaksi? Entä koululuokassa katsottuun elokuvaan käytetty aika? Entä jos teatterissa katsotaankin näytelmää? Liiasta istumisesta on perusteltua olla huolissaan – ruutuajan passiivisuudesta ei niinkään. Suomessa käytiin viime vuonna elokuvissa 8,7 miljoonaa kertaa. Elokuvilla menee siis hyvin, ja elokuvateatterit ovat digitalisoinnin myötä vielä kasvattaneet kävijämääriään. Valkokangas on merkittävä ruutu, jonka edessä vietetään paljon

Blogi 10.10.2016

Mediankäytön myönteiset ja kielteiset hyvinvointivaikutukset

Tottumuksemme käyttää digitaalisen maailman lukuisia viestintäkanavia vaikuttavat hyvinvointiimme. Ne voivat olla vaikutuksiltaan meille myönteisiä tai kielteisiä. Tutkimuksissa ja selvityksissä pääpaino on aluksi ollut kielteisissä vaikutuksissa, mikä onkin ymmärrettävää, kun haluamme turvata hyvinvointiamme. Ei ole kuitenkaan syytä unohtaa tutkia ja selvittää mediankäytön myönteisiä puolia, sillä ne voivat olla avuksi, kun haluamme edistää hyvinvointiamme. Esimerkiksi, mediankäytön vaikutukset

Blogi 10.10.2016

Media, vanhemmuus ja mediavanhemmuus

American Academy of Pediatrics -lastenlääkäriyhdistys on vastikään julkaissut uusia ajatuksia mediankäyttösuosituksista lapsiperheille. Suosituksissa on paljon asiaa, mutta niiden ydinsanoma on selkeä: viimeisen kymmenen vuoden aikana maailma on muuttunut – mutta vanhemmuus ei. Kun kahden tunnin ruutuaikasuositus keksittiin, lasten pääasiallinen tapa käyttää ruutua oli television katselu. Jotkut myös pelasivat tietokonepelejä. Ruudut sijaitsivat kotona, ja olivat varsinkin

1 2
  • Uusimmat uutiset

  • Kategoriat