13.6.2017Sanni Mäntyniemi

Tietosuoja-asetus on tasapainoilua yksityisyyden ja valvonnan välillä

Lapsen oikeuksien sopimus on kaikista laajimmin ratifioitu kansainvälinen ihmisoikeussopimus. Sen perusteella lapsen oikeudet kuuluvat jokaiselle alle 18-vuotiaalle. Lapsen oikeuksien sopimuksessa on neljä perusperiaatetta, jotka täytyy huomioida kaikessa lasta koskevassa päätöksenteossa. Nämä periaatteet ovat lapsen etu, syrjimättömyys, lapsen oma näkemys sekä lapsen kasvu ja kehitys.

Toukokuussa 2018 aletaan soveltaa EU:n tietosuoja-asetusta. Tietosuoja-asetuksen vaikutuksesta lapsen oikeuksiin keskusteltiin Finnish Safer Internet Centren (FISIC) järjestämässä keskustelutilaisuudessa kesäkuun alussa.

Yhteiskunnallinen liike 5Rights on laatinut viiden kohdan lapsen digitaaliset oikeudet. Nämä oikeudet ovat oikeus poistaa, oikeus tietää, oikeus turvaan ja tukeen, oikeus tietoiseen median käyttöön ja oikeus digitaaliseen lukutaitoon. Tässä viitekehyksessä lapset nähdään aktiivisina toimijoina mediaympäristöissä, kun taas EU:n tietosuoja-asetus on herättänyt huolta siitä, että tietosuoja-asetus tulee vaikuttamaan negatiivisesti lasten ja nuorten yksityisyyteen ja yhteiskunnalliseen osallisuuteen. Tietosuoja-asetuksen toimeenpano, kuten median käyttöä koskeva lainsäädäntö yleensäkin, on tasapainoilua suojelun ja osallisuuden välillä.

Se, miten tietosuoja-asetus tulee todella vaikuttamaan lapsen digitaalisiin oikeuksiin, on vielä hämärän peitossa. Eniten huolta FISIC:n keskustelutilaisuudessa herätti asetuksen artikla, jonka perusteella alle 16-vuotiaan luovuttaessa henkilötietojaan rekisteriin, vaaditaan huoltajan lupa. Tiukimmillaan tämä voi koskea jopa uutiskirjeen tilaamista. EU:n jäsenvaltiot saavat madaltaa ikärajaa harkintansa mukaan 13 ikävuoteen. Suomessa ehdotus voimaan tulevasta ikärajasta annetaan lähiviikkoina.

Netti on erottamaton, luonteva osa lapsen elämää. Lapselle läheisten aikuisten on hyvä olla kiinnostuneita siitä, mitä lapsen elämässä, siis myös netissä, tapahtuu. Silti lapsilla ja nuorilla on oikeus sananvapauteen ja yksityisyyteen, jota aikuinen ei saa rikkoa kevyin perustein. Huolta on herättänyt se, että tietosuoja-asetuksen astuessa voimaan, saattavat monet palveluntarjoajat lakata tuottamasta palveluita lapsille ja nuorille. Millainen vastuu digitaalisissa ympäristöissä toimivilla yrityksillä sitten on suhteessa lapsiin ja nuoriin?

Monen some-palvelun ikäraja on 13 ja 16 ikävuoden välillä, mikä viittaa siihen, ettei niitä ole tarkoitettu nuorempia lapsia varten. Mielestäni on jopa suotavaa, että netissä on kanavia, jotka ovat vain aikuisille. Yhteiskunnassa on muitakin lapsilta kiellettyjä alueita. Toisaalta tämä merkitsee, että tarjolla täytyy olla myös lapsille tarkoitettuja, turvallisia digitaalisia tiloja, joissa he voivat käyttää sananvapauttaan ja osallistua yhteiskuntaan.

Vuoden 2013 Nuorisobarometrin aiheena oli juuri osallisuus. Nuorisobarometrista uutiskynnyksen ylitti tulkinta, ettei politiikka kiinnosta nuoria. Uutisoinnissa ei huomioitu, että yhteiskunnallinen vaikuttaminen voi olla paljon muutakin kuin perinteistä puoluepolitiikkaa. Mikä siis osallisuuteen vaikuttaa ja miten? Jotta nuori on osallinen yhteiskunnassa, pitääkö hänen näkyä ja kuulua myös aikuisille? Nuorten parissa on yleistä, etteivät he halua julkaista mielipiteitään ja tuotoksiaan, ja ovat usein hyvin tarkkoja yksityisyydestään.

Olen pohtinut sitä, tulevatko tietosuoja-asetukseen liittyvät huolet toteutumaan käytännössä. Vanhemmilla on nytkin mahdollisuus laajaan lastensa median käytön kontrolliin, mikä voi äärimmillään loukata lapsen yksityisyyttä. Tuleeko tietosuoja-asetus todella lisäämään valta-asemaansa väärin käyttävien vanhempien määrää?

Onneksi lapsen oikeudet turvataan Suomen lainsäädännössä laajemminkin. Vanhempi ei esimerkiksi ole oikeutettu rikkomaan nuoren yksityisyyden suojaa tai kirjesalaisuutta. Lapsen oikeuksien 16 artiklan mukaisesti lapsella on oikeus yksityisyyteen, jota ei tietosuoja-asetuksella voida kumota. Käytännön näkökulmana tosin mietin, saako vanhempi tietoonsa lapsensa nimimerkin henkilötietojen luvan myöntämisen yhteydessä, ja tätä kautta pystyy seuraamaan mitä lapsi palvelussa tekee?

Jotta tietosuoja-asetukseen liittyvät huolet eivät toteutuisi, peräänkuulutan vanhempien mediakasvatusta sekä keskustelevaa ja nuoren elämästä kiinnostunutta mediakasvatuksellista asennetta.

Sanni Mäntyniemi

Kansainvälisen oikeuden opiskelija
Mediakasvatusseuran harjoittelija keväällä 2017

 

Lisätietoa:

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *