30.11.2016Katri Schroderus

Tuota ja tulkitse – avaimia mediasisältöjen ja oman mediailmaisun analyysiin

Linkki materiaaliin: http://www.mediakasvatus.fi/wp-content/uploads/2016/11/Tuota-ja-tulkitse-materiaali.pdf

Kohderyhmä: , , ,

Tuotantovuosi: 2016

Tuottaja: Mediakasvatusseura

Miten-tulkitset-ohje

Tuota ja tulkitse – avaimia mediasisältöjen ja oman mediailmaisun analyysiin -materiaalin tavoitteena on tukea medialukutaidon ja mediakriittisyyden harjoittelua. Työkalu ohjaa mediasisältöjen kriittiseen arviointiin sekä niiden vastaanottamisen ja kuluttamisen että tuottamisen ja levittämisen näkökulmista. Tuota ja tulkitse -työkalun etupuoli on varattu viestien vastaanottamiselle, kun taas taustapuolen kysymykset johdattavat pohtimaan oman mediasisältöjen tuottamisen näkökulmaa. Materiaalin on tuottanut Mediakasvatusseura.

Tälle sivulle on kootty työkalun käyttöohjeeksi ja lisämateriaaliksi avaavia kysymyksiä, jotka auttavat syventämään mediasisältöjen tulkinnan ja tuottamisen herättämää keskustelua. Sivun lopusta löydät linkit, joista voit pääset ladata työkalun pdf- tai jpg-muodossa.

flyer-mediakasvatusseura

flyer-mediakasvatusseura2

flyer-mediakasvatusseura-sveflyer-mediakasvatusseura-sve2

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

MIKÄ?
Tuota ja tulkitse on erilaisten mediasisältöjen kriittisen tarkastelun ja oman mediailmaisun arvioinnin tueksi laadittu napakka työväline. Materiaalia voi hyödyntää kuka tahansa oman medialukutaidon kehittämisestä kiinnostunut. Se sopii erinomaisesti mediakasvatuksen ja kriittisten mediataitojen kehittämiseen eri kouluasteille ja kirjastojen, nuorisotyön, kulttuuritoimijoiden ja aikuiskasvatuksen hyödynnettäväksi. Tuota ja tulkitse on käytännöllinen työkalu erilaisten median sisältöjen kriittiseen käsittelyyn, oman mediailmaisun tueksi ja viestien vaikuttamisen itsearviointiin. Materiaalia voi hyödyntää ryhmätyöskentelyssä tai itsenäisesti ja se auttaa erilaisten mediaan, viestintään ja monilukutaitoon liittyvien teemojen käsittelyssä.

 

MITEN?
Tuota ja tulkitse -työkalun avulla voidaan pohtia osallisuutta, kohtaamisia ja mediasisältöjen merkityksiä. Materiaali tukee moninaisten mediasisältöjen tulkintaa ja tuottamista eri alustoilla, välineissä ja ympäristöissä. Työkalun aktivoivat kysymykset toimivat mitä tahansa mediasisältöä tai -viestiä analysoitaessa. Esitteen avulla voi tutkia esimerkiksi yksittäistä uutista, elokuvaa, meemiä, aikakauslehteä, vlogia, kadunvarsimainosta, musiikkivideota, kommenttia nettipalstalla, blogikirjoitusta ja YouTube-videota – mitä tahansa pientä tai suurta mediassa esitettyä tai sinne tuotettavaa sisältöä ja sen merkityksiä.

Mediakriittisyys tarkoittaa mediasisältöjen vastaanottamisen ja kuluttamisen lisäksi kykyä arvioida itse tuotettujen mediasisältöjen vaikutuksia ja tiedostaa omat tarkoitusperänsä. Kriittisyydellä ei viitata negatiivisuuteen, vaan uteliaaseen, avoimeen ja tiedostavaan otteeseen suhteessa mediaan.

Materiaali ohjaa pohtimaan, miten toimia mediaympäristöissä itseään ja muita kunnioittaen ja huomioiden ja ketään loukkaamatta.

 

MITEN TULKITSET?

1. Kuka sisällön on tuottanut ja miksi?

Mediasisällöt eivät ilmesty tyhjästä, vaan niillä on aina tekijä ja jokin tarkoitus. Sisältöä tarkastellessa voi pohtia, onko mediasisällön takana esimerkiksi yksittäinen henkilö, ryhmä, organisaatio, yksityinen yritys tai viranomainen. Mistä tämän voi päätellä? Entä onko mediasisällön julkaisun tai sisällön levittämisen ajankohta merkittävä? Miten itse törmäsit sisältöön tai etsit sen käsiisi?

Vaikuttaako mediasisällön tuottaminen suunnitellulta vai spontaanilta? Miten taas tulkitset tuotoksen tekijän motiiveja – haetaanko sisällöllä jonkinlaista reaktiota? Millaisia reaktioita tuotokseensa tekijä voisi toivoa? Keitä varten luulisit, että mediasisältö on tehty?

2. Miten huomiosi kiinnitetään ja mielenkiintosi pidetään yllä?

Puhutteliko sisältöön liitetty kuva juuri sinua? Vai oliko otsikko niin uskomaton, että oli pakko klikata? Tai onnistuiko joku kertomaan jotain uutta tai tiivistämään hyvin aiheen, joka sinua kiinnostaa? Päivittäisten mediaviestien määrä on valtava, ja jokainen haluaa saada äänensä kuuluviin ja yleisöä omalle sisällölleen. Siksi mediasisältöjen jakamiseen käytetään usein erilaisia tehokeinoja, joita kohdennetaan eri kohderyhmille eri kanavissa. Medialukutaitoa on siis myös se, että ymmärtää, millaisista mediasisällöistä itse on kiinnostunut ja toisaalta tunnistaa myös erilaisia keinoja, joilla katsojien huomio pyritään kiinnittämään.

3. Millaisia näkökulmia ja arvoja sisältö välittää?

Mediasisältöjä tuotetaan monista eri lähtökohdista käsin, ja vaikka pyrkimys olisikin jonkin aiheen neutraali käsitteleminen, arvotyhjiötä ei mediaympäristöissä ole. Jokainen sisältö pohjautuu joihinkin arvoihin ja pyrkii olemaan mahdollisimman uskottava omalle yleisölleen.

Mediasisältöä tarkasteltaessa on siksi hyvä pohtia, mitä näkökulmia mediasisältö edustaa? Puhutaanko siinä jonkin yhteisön, yhteiskuntaryhmän tai vain yksilön edustajana? Esiintyykö mediasisältö myös sinun edustajana? Vai esitetäänkö siellä itsellesi vieraita näkökulmia, jotka saivat sinut ajattelemaan jotakin asiaa eri vinkkelistä? Muistatko tilannetta, jolloin olisit muuttanut mieltäsi jostakin aiheesta jonkin mediasisällön äärellä?

4. Miten erilaiset ihmiset voivat tulkita mediasisällön?

Jokainen ihminen ymmärtää ja tulkitsee viestejä omista lähtökohdistaan. Tulkintoihin voivat vaikuttaa monet tekijät: kokemus, tausta, kulttuuri ja lähipiirin tai oman yhteisön arvopohja. Miten vaikkapa naapurisi, perheenjäsenesi tai kaverisi tulkitsisi saman sisällön? Miten tulkinta voisi erota omastasi?

5. Mitä sisällöstä jätetään pois? Miksi?

Jokaiseen mediasisältöön mahtuu vain tietty määrä näkökulmia, ja jotain täytyy aina rajata pois. Joskus rajaus on enemmän, joskus taas vähemmän tiedostettua. Millaisia rajauksia juuri tässä mediasisällössä on tehty? Osa mediasisällöistä on rajattu esittelemään vain yhtä, selkeää näkökulmaa, jolloin moni muu seikka jää piiloon. Kun kohtaat aihetta yhdestä näkökulmasta lähestyvän sisällön, mistä voisit löytää lisätietoa tai vaihtoehtoisia näkökulmia aiheesta?

 

MITEN TUOTAT?

1. Mitä haluat viestilläsi saavuttaa?

Kenen tai keiden toivot löytävän tai kiinnostuvan sisällöstäsi tai viestistäsi? Miten toivot heidän reagoivan? Entä keneltä haluaisit kenties piilottaa sisällön, miksi?

2. Millaista kuvaa rakennat itsestäsi ja käsittelemästäsi aiheesta?

Millaisesta näkökulmasta käsittelet mediasisältösi aihetta? Olisitko voinut valita toisen näkökulman, miksi? Millaisia muita näkökulmia olisi mahdollista valita? Millaisia johtopäätöksiä käsittelemästäsi aiheesta voisi vetää henkilö, joka ei ole koskaan aiemmin kuulee käsittelemästäsi aiheesta ensimmäistä kertaa sinun mediasisältösi kautta? Entä asiantuntija tai henkilö, joka tuntee aiheen tarkkaan entuudestaan?

3. Kenet viestisi tavoittaa?

Kenet haluat tavoittaa ja miksi? Mistä tiedät, että viestisi tavoittaa juuri haluamasi yleisön? Mitä tehokeinoja käytät tuotoksen levittämiseen? Entä kenen et halua löytävän mediasisältöäsi? Mitä keinoja tähän käytät?

4. Mitä jätät pois ja miksi?

Onko mediaviestissäsi jotain, joka ei mielestäsi ole kertomisen arvoista? Rajaatko mediasisältöä eri tavoilla, kun julkaiset tai jaat sitä eri kanavissa tai eri yleisöille?

5. Millä eri tavoilla tuotokseesi voidaan reagoida?

Tuottamasi mediasisältö voi herättää hyvin erilaisia tuntemuksia ja reaktioita eri yleisöissä. Minkälaista reaktiota toivot? Miten itse reagoit mahdolliseen kritiikkiin? Tunneskaala mediasisältöjen äärellä voi vaihdella rajustikin. Millaista toimintaa ja netti- ja mediakulttuuria haluat osaltasi vahvistaa omissa kanavissasi?

Linkit verkkoversioihin

Tuota ja tulkitse -työkalun voi ladata pdf-muotoisena tästä ja jpg-muodossa seuraavien linkkien takaa: Miten tulkitset?, Miten tuotat?.

Ruotsinkielinen Tolka och producera -materiaali on ladattavissa pdf-tiedostona tästä sekä jpg-muodossa seuraavista linkeistä: Hur tolkar du?, Hur producerar du?.

 

MUITA IDEOITA TYÖKALUN HYÖDYNTÄMISEEN

  • Miten selittäisit jonkin avainkysymyksistä itseäsi reilusti nuoremmille tai vanhemmille ihmisille? Miten selitystavat eroavat toisistaan? Miten selittäisit näiden kysymysten tarpeellisuuden?
  • Miksi mediakriittisyyden ja medialukutaidon vahvistaminen on tärkeää? Mitä lyhyen ja pitkän aikavälin seurauksia voi olla sillä, jos mediasisältöjä ei tarkastele kriittisesti? Entä mitä mahdollisuuksia on sillä, että opimme käsittelemään kriittisesti lukemaamme, katsomaamme, kuulemaamme, kokemaamme ja tuottamaamme?
  • Mitä muita taitoja kriittisen medialukutaidon kehittyminen voi tukea?
  • Miten avainkysymyksiä voidaan käyttää eri oppiaineissa, oppimisympäristöissä ja ilmiöoppimisessa?
  • Miten kysymyksiä voisi hyödyntää nuorisotyössä median käsittelyssä ja tuottaessa? Entä nuorten mediavaikuttamisessa?
  • Miten kysymyksiä voisi hyödyntää kirjastoissa ja vaikkapa tiedonhaun harjoittelussa?

Kehitämme Mediakasvatusseuran materiaaleja jatkuvasti, tervetuloa osallistumaan! Jaa omia ideoita, ajatuksia ja kokemuksia työkalun hyödyntämisestä sähköpostitse osoitteeseen mediakasvatus@mediakasvatus.fi. Kiitos!