Kysy & Vastaa

Onko sinulla mediakasvatukseen liittyvä kysymys, johon haluaisit asiantuntijan vastauksen? Lähetä kysymys meille palautelomakkeen kautta, niin saat asiantuntevan vastauksen mieltäsi askarruttavaan asiaan.

 

Kysymykset:

 

Mitä hyötyä peleistä ja pelaamisesta voi olla lapselle ja nuorelle?

Julkisessa keskustelussa rakennettava kuva digitaalisista peleistä rakentuu valitettavankin usein
väkivaltaisten pelien tuomitsemisen ja mediasuojelun äänenpainojen varaan. Näille molemmille lienee
sijansa, mutta digipelien sisällöllinen kirjo ja niiden ilmaisuvoima, ja yksinkertaisesti pelaamisesta saatava
ilo mahdollistavat pelien tarkastelun myös positiivisemmassa valossa. Pelien hyviä tai hyödyllisiä puolia
voidaan arvioida sekä tutkimuksen että arkisten pelikokemusten pohjalta.

Englannin kielen hallinnan parantuminen voidaan liittää pelien parissa vietettävän ajan lisääntymiseen.
Kielitaito paranee sekä sanaston että puhutun kielen osalta. Monitahoisia ohjainmekaniikkoja hyödyntävien
pelien on nähty parantavan pelaajien silmä-käsi-koordinaatiota sekä lisäävän reagointinopeutta ja
ongelmanratkaisutaitoja – erityisesti haastavissa ja nopeita päätöksiä vaativissa tilanteissa. Kun tutkitaan
verkossa pelattavia massiivisia moninpelejä ja niiden pelaajia, nähdään pelillisten virtuaalimaailmojen
mahdollinen vaikutus kulttuurien välisen vuoropuhelun lisääntymiseen ja globaalien näkökulmien
huomioimiseen omassa ajattelussa. Viime aikoina on asetettu kysymyksiä myös siitä, miten peleihin
käytetty aika ja vaivannäkö voitaisiin valjastaa erilaisten globaalien haasteiden ratkomiseen, kenties juuri
pelien itsensä avulla.

Jos katsotaan lasten ja nuorten arkisia pelikäytäntöjä, huomataan että niissä korostuu voimakkaasti
yhdessä tekemisen ja toisten auttamisen kulttuuri. Vanhempana ja kasvattajana on hieno katsella lasten
ja heidän kavereidensa pelaamista, ja huomata, miten vahvasti pelilliset nautinnot liittyvät onnistumisen
kokemuksiin ryhmän sisällä. Kaveria autetaan hankalien kohtien yli, tarjotaan omaa osaamista yhteiseen
tavoitteeseen pääsemiseksi tai taputetaan olalle hyvästä yrityksestä ja kehotetaan kokeilemaan "vielä
kerran uudelleen". Ei siis ihme että koulutuksen ja oppimisen asiantuntijat katsovatkin tällä hetkellä juuri
digitaalisiin peleihin pohtiessaan opetuksen kehityslinjoja!

Mika Mustikkamäki, FM, mediakasvattaja

Kuinka käsitellä pelottavaa mediasisältöä lasten kanssa?

Psykologisia puolustuskeinoja, kuten kieltämistä, älyllistämistä tai ironisointia voi käyttää median
tunnevoiman manipulointiin silloin, jos tunnekokemus uhkaa ylittää kesto- ja käsittelykyvyn. Pelottavan
tarinan tunteen voimaa voimme lieventää vaikkapa selittämällä, ettei äsken nähty tapahtunut oikeasti,
vaan se on tehty tietokoneella, tai ettei vastaava voi tapahtua Suomessa. Faktan totuusarvoa ei voi kieltää
valheellisesti, eikä suurimpia uutisia voi salata lapselta. Pelottavaa uutista käsiteltäessä kannattaa pitäytyä
perustiedoissa. Kuuntele, mikä askarruttaa lasta ja vastaa hänen kysymyksiinsä ilman yksityiskohtaista
kuvausta.

Pieni lapsi käsittelee voimakkaita tunteitaan luontaisimmin leikkimällä ja piirtämällä. Kouluikää lähestyvillä
on käytössään enemmän sanoja ja keskusteluvalmiuksia. Tärkeintä on turvallisuuden tunteen ja
läheisyyden luominen. Lapselle tulee vakuuttaa, ettei hänellä ja läheisillään ole vaaraa, ja että hänen
turvallisuudestaan huolehditaan. Lapsi tulkitsee tapahtunutta aikuisen reaktioiden kautta. Aikuisen
on myös oltava vastaanottavainen lapsen kokemuksille ja ennen kaikkea osoittaa hyväksyntää lapsen
ilmaisemaa kokemusta kohtaan.

Järkyttävää asiaa pitää siis käydä läpi tarpeeksi paljon, mutta ei liikaa. Televisio on syytä laittaa kiinni ja elää
normaalia elämää. Toipumista edistää se, että pysyy arkisissa asioissa kiinni, eikä anna järkyttävän asian
vallata mieltä kokopäiväisesti.

Miten käsitellä pelottavia uutisia lasten kanssa?

  • kerro lapselle, mitä on tapahtunut hänen käsityskykyynsä sopivalla tavalla
  • kuuntele, vastaa lapsen kysymyksiin
  • tarjoa turvaa, syliä, kosketusta
  • viestitä, että tilanne on hallinnassa
  • kerro, että tapahtunut ei uhkaa lasta eikä hänen läheisiään
  • rajoita uutisten seuraamista, suojaa uutiskuvilta
  • auta käsittelemään uhkaavaa asiaa vaikka piirtämällä tai leikkimällä

Anu Mustonen, PsT, viestintäpäällikkö, tutkija

 

Mitä hyötyä netinkäytöstä on lapsille ja nuorille?

Jo neuvolaikäiset lapset katsovat mielellään televisiota ja tutustuvat ehkä jo internetiin. Tässä vaiheessa
luodaan pohja mediataidoille ja tavalle keskustella perheessä lapsen mediakokemuksista. Vanhemman ei
tarvitse itse olla mediataituri tai tietokonevelho opastaakseen lasta elämään tämän päivän maailmassa.
Mediakasvatus on osa lapsen kasvatusta, ja parhaiten sitä voi toteuttaa eläytymällä median maailmaan
yhdessä lapsen kanssa.

Nykylapset ovat kasvaneet ympäristössä, jossa erilaiset viestintäteknologiat ovat heidän arkipäiväänsä.
Lapset käyttävät mediaa ja medialaitteita eri tavalla kuin heidän vanhempansa. Suurin osa lapsista
on pelottomia, teknisesti taitavia ja motivoituneita tietotekniikan, nettipalveluiden ja uusien
viestintämuotojen kokeilijoita. Kouluun mentäessä lasten sähköisten medioiden käyttö lisääntyy
merkittävästi. On tärkeää, että vanhemmat ovat kiinnostuneita lastensa netinkäytöstä ja keskustelevat
heidän kanssaan niihin liittyvistä aiheista. Lasten ja aikuisten yhdessäolo nettimaailmassa tuo turvallisuutta
lapsille ja auttaa aikuisia ymmärtämään paremmin lasten netinkäyttötapoja.

Vaikka internetin käyttöön liitetään monenlaisia uhkakuvia, netti tarjoaa lapsille ja nuorille paljon
mahdollisuuksia hauskaan ja kehittävään toimintaan. Lapsille ja nuorille netti on yksi itsensä toteuttamisen
väline muiden joukossa. Suuri osa lapsista aloittaa aktiivisen netinkäytön alle 10-vuotiaana. Alakouluikäiset
lapset käyttävät nettiä ennen kaikkea viihtymisen välineenä, mutta yläkouluikää lähestyttäessä
nettiympäristöstä muodostuu sosiaalisen vuorovaikutuksen tärkeä kanava.

Erityisesti nuorille yhteydenpito kavereihin on ominaisin tapa käyttää nettiä. Nettiystävyys onkin usein
jatketta kasvokkaisille ystävyyssuhteille eli koulupäivän tai harrastustuntien jälkeen on luontevaa siirtyä
verkkoon jatkamaan juttelua vaikkapa pikaviestinten tai yhteisöpalvelujen kautta. Netissä on helppo
pitää yhteyttä vaikkapa entiselle kotipaikkakunnalle jääneiden ystävien, ulkomailla työmatkalla olevan
vanhemman tai toisella paikkakunnalla asuvien isovanhempien kanssa. Vaikka nettiä käytetäänkin
ensisijaisesti yhteydenpitoon jo ennalta tuttujen ihmisten kanssa, on netissä myös helppo solmia uusia
tuttavuuksia. Blogit, keskustelufoorumit, chatit ja yhteisöpalvelut ovat oivia paikkoja tavata samoin
ajattelevia ja samoista asioista kiinnostuneita ihmisiä. Ystävyyssuhteita saattaa syntyä myös muista
kulttuureista ja maista kotoisin olevien ihmisten välille.

Nettiystäväkin voi olla tosi ystävä. Nettiystävyys voi olla nuorelle korvaamatonta, etenkin jos samoista
asioista kiinnostuneita ystäviä ei löydy koulusta tai harrastuspiiristä. Nuori voi myös päätyä rakentamaan
merkitykselliset ystävyyssuhteensa vain netissä, jos esimerkiksi koulussa yritykset ystävystyä muiden
oppilaiden kanssa ovat epäonnistuneet tai nuori on jostakin syystä torjuttu vertaisryhmässään. Netti voi
olla tärkeä henkireikä ja vertaistuen areena monille yksinäisyyttä arjessaan kokeville nuorille. Näin ollen
lähipiirin silmissä yksinäiseltä vaikuttava nuori voi elää hyvinkin aktiivista elämää sosiaalisen nettiverkoston
kautta. Keskusteluryhmät ja nettiyhteisöt voivat olla lapselle tai nuorelle merkittävä tapa kohdata
vertaisryhmään kuuluvia nuoria, keskustella tärkeistä asioista ja vaihtaa mielipiteitä ja näkökulmia.

Netissä on myös tietoa, joka tukee koulutöiden tekemistä ja muuta oppimista. Sieltä voi saada vastauksen
myös sellaiseen kysymykseen, jota ei uskalla kysyä ääneen tai johon ei osaa etsiä vastausta muualta.
Ajankohtaisen tiedon saanti ja näkökulman laajentaminen jostakin asiasta on helppoa, sillä verkossa
voi lukea uutisia ja niiden taustoja useasta eri lähteestä. Nuoren on kuitenkin kyettävä erottamaan fakta
fiktiosta, tiedonvälitys mainonnasta ja aatteellinen julistus tutkimuksista sekä opittava pohtimaan tiedon
luotettavuutta monin eri kriteerein. Silloin netistä löytyvästä tiedosta on hyötyä.

Netissä nuori oppii hoitamaan monia asioita itsenäisesti. Verkko-ostokset junalipuista leffalippuihin,
pankkiasiat ja monenlaiset muut ostokset ja tilaukset hoituvat netissä näppärästi. Netistä saa myös
matkustamista helpottavaa tietoa kartoista ja aikatauluista sekä ajantasaiset tapahtumatiedot.

Netti on rentouttava ja viihdyttävä ajanvietepaikka, jossa leikitään, pelataan, kilpaillaan ja pidetään
hauskaa. Nuori voi yhtä aikaa kuunnella nettiradiota, pelata verkkopeliä, lukea sarjakuvia ja selailla
hupisivustoja. Keskustelut ja kommentoinnit muiden viihtyjien kanssa lomittuvat elämysten kokemiseen.

Netissä nuori etsii paikkaansa arvojen, asenteiden ja mielipiteiden joukossa. Aikuisen tukemana netin
monimuotoinen maailma ja sen useat näkökulmat avartavat nuoren ajattelua. Kiivaat väittelyt ja omien
mielipiteiden perustelun pakko kehittävät nuorille monia elämässä pärjäämisen taitoja. Verkossa on helppo
vaikuttua muiden puheista ja kokeilla itse muihin vaikuttamista. Yhteiskunnan toimintaan puuttuminen
vaikkapa allekirjoittamalla verkkoadressi on kansalaisvaikuttamista helpoimmillaan.

Oman taiteellisen osaamisen esittely on netissä helppoa: kuka tahansa voi perustaa oman taide-
tai käsityögallerian verkkoon. Kynnys päästä esille on hyvin alhainen, olipa kyse musiikista,
kaunokirjallisuudesta tai valokuvista. Oman itsensä julkituominen esimerkiksi nettikuvagallerioissa on myös
tapa ilmaista itseään.

Sanna Spisak
mediakasvatuksen suunnittelija
Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Miten lasta voi suojella netissä?

Nettiturvallisuus poliisin näkökulmasta kiteytyy yleensä netin ikäviin puoliin ja siihen liittyviin rikoksiin. Virtuaalinen lähipoliisi pyrkii kasvollisella toiminnallaan ennalta ehkäisemään rikoksia, madaltamaan kynnystä ottaa yhteyttä poliisiin ja puuttumaan akuutisti rikoksiin sosiaalisessa mediassa. Kiusaamisrikokset, kuten kunnianloukkaus ja laiton uhkaus, sekä lapsiin kohdistuvat seksuaalirikokset ovat yleisimmin käsiteltyjä rikoksia.

Vanhempien tulisi päivittää omaa nettitietouttaan, ja sen voisi aloittaa tutustumalla nettipoliisin kotisivuun www.poliisi.fi/nettipoliisi. Tämän jälkeen yhdessä lapsen kanssa käydään läpi niitä palveluja, joita lapsi käyttää. Pyydetään lasta näyttämään esim. kaverilistat, kuvat, videot, jotka ovat palvelussa julkisesti nähtävissä. Yksityisviestejä ei lapsen tarvitse näyttää! On hyvä katsoa läpi myös yksityisyysasetukset ja se, mitä materiaalia lapsi jakaa julkisesti. Tärkeää olisi, että vaikka kuvat ja kommentit vaikuttaisivat aikuisesta roisilta, pystyttäisiin kuitenkin säilyttämään avoin ja positiivinen ilmapiiri ja saamaan aikaan lapsen ikätasolle sopivaa keskustelua aiheesta. Lopuksi sovitaan yhdessä pelisäännöt netin käytölle ja puhutaan siitä, miten tulee toimia, jos netissä tulee eteen ikävyyksiä.

Jutta Antikainen, Vanhempi konstaapeli Helsingin poliisilaitos, Virtuaalinen lähipoliisiryhmä

Ikärajat 1.1.2012 alkaen

Uusi kuvaohjelmalaki astuu voimaan 1.1.2012. Lakiuudistuksen myötä Valtion elokuvatarkastamo muuttuu Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskukseksi (www.meku.fi). Uudistuksen myötä sekä elokuvat, televisio- ohjelmat että digitaaliset pelit merkitään ikärajalla ja sisältösymbolilla. Ikäraja on varoitus elokuvan, televisio-ohjelman tai digitaalisen pelin mahdollisesta haitallisuudesta lapselle. Sisältösymboli puolestaan kertoo, minkälaisten lapsille haitallisten sisältöjen vuoksi ohjelmalla on ikäraja. Sisältösymboleista kaksi tärkeintä näytetään ohjelman yhteydessä, muut voi tarkistaa Ikärajat.fi -verkkopalvelusta.

Kaikissa ohjelmissa ei kuitenkaan ole ikäraja- ja sisältömerkintää. Esimerkiksi opetus-, sivistys-, kulttuuri-, musiikki-, urheilu-, visailu-, harrastus-, keskustelu-, ajankohtais- ja uutisohjelmia ei luokitella, joten niissä ei ole merkintöjäkään. Ikärajamerkintä on aina osoitus siitä, että ohjelman haitallisuus on arvioitu. Ikärajat eivät ole suosituksia tietyn ikäisille, eivätkä kerro siitä kenelle ohjelma on tarkoitettu. Elokuvateattereissa 7, 12 ja 16 vuoden ikärajoista voidaan aikuisen vastuulla joustaa kolme vuotta silloin, kun lapsi on aikuisen seurassa.

Osoitteessa Ikärajat.fi voit antaa palautetta ja keskustella näkemistäsi ohjelmista ja peleistä. Perusteltu palaute voi johtaa ikärajan uudelleenarviointiin.

Hanna Happo, tarkastaja
Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskus